Hiljaiseloa

Pientä blogihiljaisuutta on ollut, ei ole oikeen kirjoittamiseen ollut aihettakaan Nitan juoksujen takia. Ollaan vaan hengailtu ja peruslenkkeiltä - treenitaukoa viettäen. Nita on edelleen vähän väsy ja nukkuu paljon kotona. Juoksuissa mennään nyt 15pv, mutta tärpeistä en osaa sanoa. Vuotoa ei enää ole, mutta ei tuo tyttö ainakaan itseään tarjoa - päinvastoin. 

Nita on ollut vkl molempina päivinä tallilla mukana. Talli on sen verran syrjässä ja omistajalla narttu itselläkin, joten olen voinut Nitaa pitää vihdoin vapaana. Kuitenkin ensimmäistä kertaa ikinä Nita ja Viivi ottivat ihan kunnolla yhteen. Meni hetki, että sain rähisevät koirat erotettua - käsiä kun ei sinne väliin uskaltanut laittaa... Sunnuntaina oli selkeästi kireyttä ilmassa, yllättävästi kuitenkin Viivin puolelta. Se taisi olla vähän liian päällekäyvä ja murahteli jännittyneesti jo ensi askeleistä lähtien. Nita alistui tosi vahvasti, mutta Viivi kun ei jättänyt toista rauhaan niin Nita näytteli hampaita. Pidettiin loppuaika koiria erillään, joten talleillu meni ihan hyvin. Nitalla tosin nuo paikka tai odota käskyt hävinneet ilmeisesti osaamislistalta. Hevosen selässä en saa yhtään ainutta käskyä läpi, joten kentällähän se koira juoksenteli ratsastuksen ajan. Onneksi ei jaloissa ja pysyi hyvin pois tieltä.

Nitan vatsa on edelleen vähän sekaisin, otettiin Canikur kuuri ja vaihdettiin ruuaksi pelkkä liha + riisi. Canikur ja paasto auttoiva, mutta sitten tuli riisi ihan läpi. Otettiin se pois ja nyt mennään hetki vain lihalla ja keitetyllä porkkanalla kunnes vatsa rauhoittuu. Sitten kokeillaan Brit Care Salmon & Potato safkaa (lihan lisäksi) nykyisen Hussen sijaan. Etenkin, jos tuo riisi tuottaa ongelmia. Toivottavasti tuo uusi nappula kävisi lihan oheksi. Raakaruokintaa on erittäin vaikea toteuttaa tuollaisella mini jenkkimallisella jääkaappipakastimella. Ja kaikki tämä alkoi todennäköisesti siitä, että yritin hemmoitella tyttöä antamalla sen syödä puolikkaan raa'an luun..

Jospa ensi viikolla pääsisi taas normaalirytmiin :) Keskiviikkona yritetään päästä Collieyhdistyksen mätsäreissä kääntymään, luulen juoksujen olevan ohi jo siihen menessä aika hyvin. Tasan kolme viikkoa on nyt mennyt. Myöskin kahdella treeniosa-alueella odotan toivottavasti positiivisia uutisia - niistä sitten enemmän kun kuulen jotain ;)

Koirahierontaa ja hevostelua

Sunnuntaina pääsin kuunteluoppilaaksi koirahieronta-kurssille. Tämä oli tosin chihu-yhdistyksen järjestämä, mutta Karkin ja Lumin mukana menin imemään tietoa kuin sieni :)

Kurssi oli tosi hyödyllinen vaikka aikataulullisesti siellä oli paljon odottelua.. Saatiin teoriamateriaali mikä käytiin läpi. Tämä sisälsi yleistä tietoa hieronnan hyödyistä ja haitoista. Mielenkiintoista oli käydä läpi erilaisia syitä lihaskireyksiin ja millon ei pitäisi hieroa. Myöskin hyvä pointti, että koiraa ei kannattaisi hieroa joka viikko, koska lihakset ovat tottuneet siihen ja menevät helpommin jumiin mikäli ei enää hierotakkaan joka viikko. Paljon mieleenpainuvia juttuja käytiin läpi, esimerkiksi lyhyesti minkälainen on rentouttava ja avaava hieronta sekä minkälaisella hieronnalla aktivoidaan lihaksia esimerkiksi agilitysuoritusta varten :)

Teorian jälkeen vetäjä hieroi yhden chihun läpi meidän katsoessa silmä kovana jokaista liikettä. Oli tosi hyvä nähdä ammattilaisen hieronta ihan läheltä! Sain paljon ahaa-elämyksiä :) Tottakai on erilaista hieroa muutaman kg painoista koiraa kun 20kg painavaa, mutta perusidea ja liikkeet tuli käytyä hyvin läpi. Saimme myös itse harjoitella koiran kanssa ja Lumi joutuikin heti koekaniksi. Lumi tosin oli vähän eri mieltä asiasta eikä malttanut maata paikallaan :D Sain kumminkin toista rennoksi ja taisi tyttö jopa torkahtaa hetkeksi. Omien käsien toooodella rauhallinen liike oli tärkein rauhoittumisen kannalta. Lihaksia oli vaikea tuntea noin pieneltä koiralta. Nitaa hieroessa varmasti helpompaa.

Haluaisitteko, että kokoan tarkemmin kurssillä käytyjä vinkkejä ja teoriaa? :)

Kurssin jälkeen lähdin Nitan kanssa tallille Karkin kyydillä. Voi että kun molemmat koirat meinasivat nukahtaa autossa! Nita oli jo valmiiksi vähän repana :)

Ensimmäistä kertaa Nita oli tallilla mukana kun olin aivan yksin ja vielä ratsastamassa. Joskus pienenä se on ollut mukana touhuumassa, mutta en ole uskaltanut ratsastaa samalla mikäli Samuli ei ole mukana vahtimassa. Nyt Nita päivysti tallin pihalla samalla kun laitoin hevosta kuntoon. Ainoa ongelma tuli kun olin hevosen kanssa kentällä. Nita on oppinut (lue: "oppinut") pysymään poissa kentältä, mutta hevosen selässä olin vähän voimaton toista käskemään. Nita yritti hiipiä kentälle vaivihkaa heti kun olin selän kääntänyt. Käskemällä se lähti pois kentältä, mutta tuli heti takaisin. Nooh.. Pääasia ettei ollut elettäkään paimennuksesta! Eli jotain olen tehnyt oikein :)) Nita ei onneksi myöskään perässä juossut vaan jäi sitten kentän keskelle istumaan ja katsomaan. Saksanpaimenkoira Viivi tuli onneksi pian pitämään seuraa Nitalle, joten loppuaika menikin sen kanssa leikkiessä.

Tallilla

Sunnuntaina käytiin Nitan ja Samulin kanssa tallilla. Ai, että Nita nautti! :) Se sai rauhassa temmeltää tallikoira Viivin kanssa. Oli hauska nähdä Nitan vihdoinkin painivan, yleensä sen leikkitapa on juosta niin kovaa kun jaloista pääsee ja tehdä yllätyskäännöksiä sekä hyökkäyksiä. Viivi paini Nitan kanssa tosi nätisti eikä leikit menneet kummallakaan rajuiksi.

Leikkimisen jälkeen lähdettiin ensimmäistä kertaa maastoon Nitan kanssa. Samuli oli onneksi mukana, muuten ei olisi tullut lähdettyä. Kuljettiin ensin tietä pitkin metsätielle, siellä sitten päästettiin Nita vapaaksi. Samuli vahti Nitan menemisiä ja itse yritin keskittyä sekä hevoseen että koiraan. Aluksi Nita kulki Samulin luona muutamaa metriä pois päin lukuunottamatta. Kuljin itse hevosen kanssa edessä. Pikku hiljaa Nita uskaltui mun ja hevosen matkaan huudeltuani sitä rohkaisevasti. Noh ihan heti ei Nitalla välähtänyt vaan se kulki ihan hevosen takana. Siinä sai sitten huudella pois sieltä. Asia helpottui kun muistin pyytää "vierelle" -käskyllä, kappas kummaa koira tuli hevosen vierelle :D Kehuin aina kovasti joka kerta kun Nita oli hevosen vierellä tai viistosti edessä. Takaisin tallille mentäessä jopa ravasin hevosella muutaman sata metriä, että Nita juoksi rennosti hevosen vasemmalla puolella ja välillä aavistuksen edellä. Ihan super! Kyllä siitä vielä ehta tallikoira tulee ;)

Ei hyvää päivää ilman jotain huonoakin. Olimme juuri lähdössä, Nita leikki pihalla, Samuli siivosi tallia ja olin itse viemässä hevosta takaisin tarhaan. Kerkesin tarhan portin sulkemaan niin yksi porukan hevosista tuli portille ja alkoi potkimaan taluttamaani hevosta.. Noh siinähän itse olin välissä ja vastaanotin itsekkin osuman jalkaan. Karjaisin hyvin eläimellisesti hevoset erilleen ja juoksin itse välistä pois. Siinä rytäkässä joku hevosista meni portista läpi ja loput perässä... Yhden hevosista sain jätettyä tarhaan ja hypin sitä pidätellen yhdellä jalalla. Samuli tuli tallista kiireen vilkkaan ja nappasi hieman hämmentyneen Nitan syliinsä ja heivasi äkkiä autoon - ei muuta kuin hevosia metsästämään.. Tallinomistajat olivat kotona ja Samuli sai pysäytettyä hevoset pihalle -kaikki hyvin loppu hyvin. Pahemmin olisi voinut käydä. Oma jalka selvisi vain kovalla kolauksella ja Nitakin täysin ehjänä, pikkuinen tosin vähän hämmentyneenä :D

Tallikoira

Itselläni on tuo ratsastusharrastus ollut muutaman kuukauden katkolla, motivaatio on aika nollissa ja olen keskittänyt energiani muuhun. Nyt kuitenkin Karkki pyysi minua hoitamaan ja ratsastamaan oman hevosensa kun hän oli itse pitämässä valmennusta. Lähettiin eilen illalla töiden jälkeen Samulin ja Nitan kanssa tallille puuhastelemaan :)

Nita on tallikoirana aika mainio. Otin heti pikkuisena tallille mukaan (hevosilla on eri bakteerikanta, joten rokotuksien ottamista oli turha odottaa), valvotusti tottakai ja hihnassa. Käytiin rauhassa tutustumassa hevosiin laitumella ja tallissa. Itselläni oli silloin vasen ranne paketissa, joten käytiin vain hoitamassa silloinen hevonen. Siinä samalla pystyin Samulin kanssa kunnolla valvomaan koiraa. Nita oli niin pienenä hirveän rohkea hevosia kohtaan, vähän ehkä liiankin. Se kulki helposti jalkojen välistä tai läheltä, mutta jos koira nostettiin hevosen pään lähelle -se näytti hampaita. Muutaman kerran Nita oli mukana kun olin yksin tallilla hoitamassa, en tosin vielä uskaltanut ratsastaa Nitan ollessa mukana. Hyvin tyttö kulki edellä kun hevosta vein laitumelle. Olikin eriasia saada Nita pois laitumelta kun se olisi mielellään jäänyt hevosia katselemaan :D

Collie rotuisen kanssa täytyy olla erityisen varovainen tallilla, koska hevosten matolääke sisältää ivermektiiniä, joka on vaarallinen tälle rodulle. Aine säilyy noin pari viikkoa hevosen lannassa. Tästä syystä tuli pieni tauko tallilla käymiseen. Kun saatiin Nita uudestaan tallille vähän isompana, rohkeus sen kun kasvoi ja Nita ihastui tallin pieneen shetlanninponiin. Se oli niin hellyyttävä näky! Mutta Nita rupesi vierailemaan toistenkin hevosten tarhoissa, joten oli pakko laittaa lankoihin sähköt päälle. No eipä mennyt kuin muutama minuutti kun neiti sai jo kieleensä säkärin.. Toinen sai aikamoisen shokin ja pysytteli Samulin vieressä koko loppu ajan tallilla. Mutta parempi noin, siitä säkäristä lähtien Nita on varonut hevosia todella hyvin! Se on edelleen tallilla mielellään ja rennosti, mutta on yhdistänyt säkärin selkeästi tarhoihin ja hevosiin. Nyt on huomattavasti turvallisempaa pitää Nitaa irti tallilla :) Kenttää koskee ehdoton "ei mene" -käsky, sinne ei ole asiaa. En halua ottaa sitä riskiä, että koira on muussattuna jaloissa tai alkaa paimentamaan hevosta kentällä.

Nita pienenä shetlanninponin kanssa. Parhaat kaverukset <3

Tänäänkin Nita oli erittäin hienosti vähän sille vieraammalla tallilla. Tallikoira Viivin kanssa (Saksanpaimenkoira) riehui ja leikki hetken kunnes leikkikaveri huudettiin sisälle. Tallissa Nita hienosti odotti käskyn alla paikoillaan kun laitettiin Samulin kanssa hevonen kuntoon. Ratsastuksen ajan Nita oli koko ajan irti, mutta ei edes yrittänyt tulla lumiselle kentälle -haisteli vain paikkoja ja leikki Samulin kanssa. Kyllä tyttö niin viihtyy olla touhussa mukana, autossa sitten väsymys yllätti nahkalapsen ja kotimatka meni sujuvasti nukkuessa :)