Kuinka tavoitteet täyttyivät vuonna 2014?

Noh eipä kovin hääppöisesti, mutta tarviiko sitä aina?

Vastaavan postauksen 1.1.2014 tehtynä löydät täältä. Vuoden 2014 tavoitteet Nitan kanssa olivat seuraavat:

Saada kepit kuntoon

Pitkä ja kivinen tie se olikin, mutta nyt alkavat olla "kunnossa". Opeteltiin kepit väli kerrallaan, mutta lopputuloksena oli niin hitaat ja epävarmat kepit, että otin ne uudestaan opetukseen. Aloitin vinokepeillä hakien Nitalle puuttuvaa hypäytystekniikkaa, mutta hallilla vinokeppien puuttuessa ei rataan yhdistäminen onnistunut. Haettiin siis myös vauhtia esim. putki-kepit-putki yhdistelmällä. Vaihdettiin taktiikka siis kujakeppeihin. Vaikein osuus oli kujan suoristaminen ihan kokonaan. Kuitenkin 10cm kuja tarjosi enemmän vapautta ja helpotusta Nitalla niin että suorat kepit tuntuivat liian haastavilta. Kuitenkin paras taktiikka oli tehdä putki-kepit-putki tai vastaavia yhdistelmiä ja ottaa Nita hieman jopa kiihtyneessä tilassa kepeille. Ehdottomasti ei treenien lopuksi vaan korkeassa vireessä. Treeni tuotti tulosta ja viimeiset treenit joulukuussa radalla olivat oikein loistavat! Keppiprojektin eteneminen löytyy tunnisteista kujakepit, vinokepit ja pujottelu

Korkata agilityssa 1.lk ja ottaa monta starttia alle

Kisaura virallisissa aloitettiin oman seuran Purina Openissa kesäkuussa jostain päähänpistosta johtuen. Hieman epävarmaa menoa ja ne kepit olivat aivan toivottomat silloin. Tuloksena oli 5 (koiraan koskeminen) ja HYL keppivirheestä. Kisoihin en mennyt kauden aikana, koska en halunnut keskeneräisellä koiralla vaan oikeasti treenata kepit kuntoon huolella.

Halli- ja odotuskäyttäytyminen kuntoon

Tämän treenaus jatkuu tänäkin vuonna.. Parannusta on toki, mutta todellisuushan on se ettei tuosta rauhallista saa, jos pitää muiden treenejä katsoa. 

Eksyä takaisin tokon pariin

Eksyttiin kyllä, mutta innostus vähän lopahti vaihtaessani työpaikkaa. Kuvioihin tuli myös iltavuorot, joten treenejä jäi kesällä välistä. Nitalla on hurjasti potentiaalia, mutta en vain saa sitä kunnolla irti siitä. Vain omalla kentällä tekee, muualla hyvin häiriöherkkä eikä yhtään innokas työskentelemään.

Kenties mölliALO tai jopa virallinen

KoivisCupiin osallistuttiin tänä vuonna vain kerran mölliALO-luokkaan. Tuloksena oli 188p/200p, josta irtosi 1.tulos sekä 1.sija epiksissä. Tulosrivi oli 9-10 välillä kiltillä tuomarilla. Virallisiin jopa ilmoittaduttiin, mutta sitten kuvittelin Nitan tekevän juoksuja ja se kadotti intonsa kokonaan. Peruin kokeen.

Rally-tokon virallistuttua RTK1

Laji jäi ihan totaalisesti..

Käydä Helsingin Koirauimalassa!

Ei käyty, mutta uitiin kyllä! Nita ui vihdoin ja viimein vapaaehtoisesti kesän pahimpina helleviikkoina eikä sitä ajoittain meinannut saada vedestä pois!!

Moments  <3

*************************************************************

Tavoiteet vuodelle 2015

Nita

keppikulmat radalla

startteja 1.luokassa

säännöllinen hieronta

edes yhdet näyttely

Vicky

peruskoulutus sis. sisäsiisteys, hihnakäyttäytyminen, luoksetulo, peruskäskyt yms.

rauhoittuminen tarpeen mukaan

pentukurssi

mätsäreitä harjoituksena

lähempänä kevättä/kesää kevyesti agilityn aloitus

loppuvuodesta rymäpaikan saaminen myös V:lle

Itselleni voisin ottaa tavoitteeksi ja uuden vuoden lupaukseksi oman kunnon kohentaminen (tämä perinteinen :D), oman ohjauksen parantaminen sekä se kauan toivotun ja kaivatun oman hevosen hankinta.

Tervetuloa vuosi 2015!

Vihdoin kuulumisia

Nyt alkaa vihdoin jo elämä voittaa ja löytyy aikaa myös blogin päivittämiseen. Viime kerrasta onkin vierähtänyt jo kaksi viikkoa ja muutenkin viime aikoina postausväli on ollut pitkä. Tauon syynä ovat olleet Nitan totaalitreenitauko agilitysta, oma lukeminen AMK:n valintokokeisiin ja yksinkertaisesti ajan sekä jaksamisen loppuminen oman ylläpitohevosen kanssayhdistettynä kokopäivä töihin sekä kirjojen pänttäämiseen.

Valintakokeet ovat nyt onneksi ohi ja elämä alkaa voittamaan :) Tuloksia sitten odotellessa..

Sitten koirarintama-asiaa.

Agilitytauko teki tehtävänsä Nitan kanssa ja tyttö alkaa olemaan oma itsensä. Juoksuja ei edelleenään kuulu ja nyt alkaa virallisesti olemaan jo ensimmäisistä juoksuista kulunut 14kk. Huh! Noh odotellaan ja jos ei eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti niitä ala kuulumaan kesän aikana niin sitten painutaan testeihin tutkailemaan missä vika. Myöskin Nita sterilisointi tulevien juoksujen jälkeen on käynyt vahvasti mielessä. Syksyllä puhaltavat muutenkin taas muutoksen tuulet, niistä sitten enemmän kun kaikki varmistuu.

Perjantaina 31.5 oli viimeiset ohjatut agilitytreenit ennen kesätaukoa. Jännitin kovasti onko Nita oma itsensä, mutta onneksi huoli oli aiheeton. Annettiin tietoisesti vähän roiskia menemään ja keskityttiin vaan kehumiseen. Kepit oli vähän pahat tuohon loppuun kun toinen oli jo vähän väsähtänyt ja ulkokentällä ei taas pitkään aikaan olla treenattu.

Alla muutama video, sain kokeilla myös ohjaamista mentorin koiralla. Oli muuten todella samanlainen ohjattava kuin Nita, toki hurjasti nopeampi ja tarkemmin ohjattavissa. Oli erittäin positiivista kuulla mentorilta, että Nitassa on kaikki tuo potenttiaali vielä kaivamatta <3

Muuta ihmeellistä tauolla ei ole tapahtunut. Vielä Juhannukseen asti pitäisi odottaa, että voin ottaa Nitan taas tallille mukaan seuraksi. Tuon Ivermektiinin (hevosten matolääke sis.) kansssa ei sovi leikkiä.

Ai niin! Kävin kaverin ja hänen nuoren koiransa Siennan kanssa vähän agilityesteitä näyttämässä tällä viikolla ja otin muutamat keppitreenit Nitalle. Kyllä se vain ne pujottelee! Vielä hitaasti, mutta uskon vahvasti, että nopeutta saa niihin aina lisää. Huomattavasti paremmin kuin yllä olevassa videossa. Tästä innostuneena starttaamme ensimmäiset viralliset agilitystartit huomenna Purina Areenalla! Oikeastaan juuri sen takia, että ovat kotiareenalla... Yksi agi ja yksi hyppyrata siis tiedossa. Wish us luck!

Lisäilin myös muutamia suunnitelmia kalenteriin ->
Saa nähdä kuinka paljon noista edes toteutuu tai on mahdollista, mutta saahan sitä toivoa.

Tokoilua

Viime keskiviikkona olikin ohjattujen tokotreenien korkkaus! Ollaan siis ryhmässä taas mukana kesän yli tuonne syyskuun loppuun asti. Hauskaa vaihtelevuutta! Mitäänhän ei siis olla tehty koko talven aikana tokoon liittyen.. Heh.

Tänä kesänä treenit muodostuvat hieman eri tavalla. Jakaannumme pareiksi ja teemme ennalta suunniteltua treeniä parin avustuksella. Ohjaaja tulee sitten katsomaan ja hiomaan tuntisuunnitelman mukaisia liikkeitä. Eli jatkossa joudun jo vähän suunnittelemaan mitä haluan harjoitella. Treeniaika ryhmällä on 1,5h, joka on mielestäni vähän turha pitkä. Ainakin Nitalle vaikka taukoja on, mutta sen vire ei kestä noin pitkään.

Aluksi otettiin seuruuta, joka oli aikas ok loppupeleissä talven jäljiltä. Nita tiputtaa kontaktit melkein heti lähdössä ja nostaa sen sitten muutaman askeleen päästä ja tiputtaa taas. Lähdettiin hiomaan ottamalla ihan yhtä askelta vaaditen kontaktia ja naksu apuna. Ehdottomasti toimiva! Askel kerrallaan.. Seuruu sijainti on kyllä hyvä, käännökset ok.

Estehyppykin oli vielä muistissa! Otettiin namialusta toiselle puolelle, Nita lähti samantien kun vihjesanan sanoi. Ei tarvinnut yhtään avustaa. Kohta sitten otetaan pysäytys siihen.

Tuntisuunnitelman mukaisia jääviä ei keretty ottamaan, koska tauon jälkeen Nitan keskittyminen herpaantui ja vire tipahti. Keskittyminen kohdistui viereisen koiratarhan koiriin.. Itsenäisesti saatiin muutama toisto onneksi. 

2 min paikkamakuu oli oikein hyvä, kävin palkkaamassa varmuuden vuoksi kahdesti näin puolen vuoden tauon jälkeen. Maahanmeno oli tosin vino.

Tällä viikolla ei ole treenejä, mutta kahdet kerrat vielä ja pe 6.6 olisi taas seuran oma KoivisCup.

Ajatusnurkka

Tekemistä on taas riittänyt vapun yli ja viikonlopun - olisko lepokin välillä? Mitä se on.. :)

Vappu meni Virossa kavereiden kanssa ja Nitaa tuli hoitamaan avomiehen äiti. Hän on jo onneksi hyvinkin tuttu Nitalle, mutta taisi neiti vähän vierastaa. 

Perjantain treeneistä kirjoittelinkin jo, lauantai menii kuin sumussa. En edes muista mitä kaikkea tein? Tallilla taisin olla, hevosen kengitys ja kaverin valmennuksen kuvaaminen. Illalla pikkuveljen ja hänen tyttöystävän kanssa porukka keilaamaan sekä meillä istumista. Sunnuntai meni aivan yhtä nopeasti.

Olin sunnuntaina heti aamu kasilta HAU:n kisoissa töissä. Päivän radat olivat 1-2.lk. Oli kyllä tosi hienoja koiria jo ykkösluokassa! Tästä tulikin hirveä hinku aloitella viralliset.. Täytyy nyt vain malttaa hetki ja hoitaane kepit kuntoon. Hallillekkin pitäisi keretä..

Ilmoitin meidät Nitan kanssa taas Koivukylän Koiraharrastajien tokoryhmään. Varoittelin kyllä koutseja ettei olla oikeasti talvi tehty juuri muuta kun agia. Saa nähdä miten käy! 

Tokostakin olisi niin kiva saada kisalaji, mutta taitaa kyllä olla ajallisesti mahdotonta keksiä yhtään enempää tekemistä ja harrastuksia. Ehkä syksyllä sitten?

Tämä onkin juuri ongelmani, haluan tehdä kaikennäköistä ja kaikki pitäisi olla kisalajeja. Ruusukkeetko ne houkuttaa? Kyllä sen verran materialisti olen. Kuitenkin on aina pieni tarve olla itsensä ja tuntimäärän vuorokaudessa äärirajoilla. Ehkä se kuuluisa loppuun palaminen lähestyy? :D Ei kai vielä.

Nyt kuitenkin elämä pyörii niin vahvasti työ, hevonen, koiran agility ja muut henkoht tilanteet, että älkää hämmästykö mikäli tänne tippuu harvakseen tekstiä. Nytkin kirjoitan tätä kännykällä bussissa. Onneksi on ihana avomies, joka ei mun kiirettä hetkahda ja jaksaa aina joustaa <3

Kontaktiesteklinikka

HAU järjesti lauantaina tehotreenin kontaktiesteille. Tämä tulikin juuri oikeaan aikaan!

Nita ei enää juuri juokse kontakteilta läpi vaan ennekoi onoff asentoa himmaamalla puomin alastulolla reippaasti sekä myös A-esteellä. Puomilla tuo himmaaminen etenkin menettää aikaa reippaasti. Koulutuksessa kävi tosiaan myös ilmi kuinka riippuvainen Nita on minusta siinä vierellä, jotta se tietää mitä alastulolla tehdä ja milloin se vapautetaan. Olen siis paljon treenannut sitä onoff asentoon jäämistä eikä niinkään sinne menemistä itse ollessa taka-alalle. 

Tähän lähdettiin hieman "uudelleen" kouluttamaan koko puomia. Heh great..

Tavoitteena oli saada Nita fokusoitua vauhdilla puomin alastulolle. Onoff asento on sille selvä, mutta himmailu ja riipuvaisuus minusta on saatava pois. Treeneissä olisi hyvä olla avustaja apuna palkkaamassa.

Lähdettiin ensin palkkaamaan namikupilla puomin alastulolle (alapuomi oli pöydän päällä, ei siis koko puomia) ja hetsattiin koiraa kovasti sinne juoksemaan. Nita tuli hyvin pitkään kohteliaasti ravilla, jotta kerkeää jarruttamaan. Tavoitteena oli saada laukalla mahdollisimman pitkälle ja itse jäin selkeästi taka-alalle.

Tätä toistettiin monia kertoja ja taukokin oli välissä. Hetsaamalla saatin hyvinkin vauhtia!

Otettiin muutama kerta vielä vapautusvaihetta, jotta tiedän miten edetä sen kanssa itsenäisesti treenatessa. Pienempi palkka oli yhä namialustalla puomin alastulossa. Kun koira katsoi eteenpäin (seuraavalle namialustalle) niin sanoin vapautuskäskyn ja isompi palkka löytyi sieltä. Vapautuskäsky on onneksi Nitalle aika vahva eikä tämä tuottanut ongelmia.

Demostrointikuva

Aluksi hieman kyseenalaistin treeniä, koska Nita pidettiin koko ajan hihnassa. Olen aina puoltanut operantin ja oivaltamisen kautta kouluttamista, joka on Nitalla toiminutkin hyvin. Nyt Nita oli hihnassa ja "fyysisesti" jarrutin sitä puomilla alkuun, jotta tarve namialustalle pääsystä olisi isompi. En aivan allekirjoita tätä koulutusmuotoa, mutta sitä tehtiin vain alku. Tämän jälkeen mentiin hihna löysällä koiran hetsauksen ja innostamisen jälkeen. Pientä painetta pidettiin vain ennen vapauttamiskäskyä, jolloin hihna päästettiin irti.

Näissä pitää hieman itse soveltaa omalle koiralle ja omille periaatteille sopivaa koulutustapaa, mutta saimme tästä treenistä paljon irti. Nita ei ollut puomilla niin riippuvainen minusta kun namialusta oli palkkaamassa. Myöskin tuijottelu ja himmaaminen jäivät kokonaan eli puomin alastulo tultiin vauhdilla. 

Tästä hieman soveltaen siis eteenpäin :) 

Tavoitteena olisi nyt treenata kunnolla kontaktiesteet kuntoon sekä kepit toukokuun aikana. Kesäkuussa HAU:lla on Purina Areenalla suosittu Purina Open epäviralliset kilpailut joka viikko, jonne olisi tarkoitus osallistua ihan "oikeaan" luokkaan keppien kera. Myöskin mahdollisesti ekat viralliset! Tavoite on kuitenkin virallisten kohdalla siinä kesän aikana, jos hyvin käy. Haluan mennä virallisiin varmana ja luottavaisena - en puolivalmiina ja puolikusten juostu treenien läpi. Etenkin nuo kepit ovat nyt saatava kuntoon.

Keppejä kävin pihalla eilen treenaamassa. Nyt Nitalla on 8 keppiä ja sainkin jo nopeutta niihin. Selkeästi namipalkka (heittämällä eteen) toimii parhaiten kepeillä. Tällöin Nita kestää huomattavasti enemmän toistoja kuin lelulla. Lelu ei ole ikinä niin hyvä palkka sille etenkään toistoihin. Vaikka 8 kepit nopeutuu, olisi saatava loputkin kepit lisättyä. Tässä en näe ongelmaa vaan uskon sen sujuvan nopeasti. Lähinnä huolestuttaa, että kepitkin ovat hyvin riippuvaiset omasta presenssistä vaikka Nitaa ei käsiohjauksella olla opetettukkaan.

Olisiko vinkkejä tähän? Varmasti sitten etupalkka avustajalla auttaisi tähänkin niin voisin itse jäädä taka-alalle. 

Pikakatsaus tokoon

Pienoinen toko-kärpänen on taas iskenyt, lähinnä taas lämpimien kelien ja muiden blogikirjoitusten takia. Nyt innostaisi saada liikkeet hiottua kuntoon ja käydä epiksissä! Hurjaa.

Koko talvenahan ei juuri mitään tokon saralla olla tehty. Hyvin pientä pyörittelyä agilityn odottelutauolla lähinnä pitäen koiraa vain liikkeessä ja keskittyneenä. ALO-luokan liikkeethän on Nitalla hallussa, mutta vielä hiomatta. Etenkin seuruu on päässyt ylipitkällä tauolla unohtumaan. Ollaan alettu pohjustamaan myös kaukoja. Seisominen on vaan vielä hankala kun Nita lähtee aina itseäni päin. Koitan palkata aina heittämällä nakin koiran taakse/kohti.

Samuli napsasi pienen videon - tästä siis lähetään treenaamaan. Tällä hetkellä koira on TODELLA häiriöherkkä eli kaikki häiriötreenit ovat viemäriin hujahtaneet mitä tuli ohjatuissa tehtyä. Niitä siis kehiin ja aloitetaan kontaktin vahvistamisesta kaikkialla.

Seuruu: tähän otettaisiin mielellään vinkkejä! Ihan kunnon ohjeita miten olette rakentaneet koiralle hyvän seuruun. Ollaan kokeiltu vähän sitä sun tätä eikä oikein meille sopivaa keinoa ole löytynyt.

Liikkeestä maahan: ok, hiipii edelleen eli nopeutta lisää. Omaa vartalon liikettä pois.

Liikkeestä seisominen: hiipii eikä pysähdy napakasti. 

Luoksetulo: tässä ei ole juuri ongelmaa ole ollut, häiriötreeniä vaan.

Paikkamakuu: on ollut ennen todella vahva, nyt vaan treeniä ja häiriötä. Ei olla lähetty kokeilemaan tarkemmin missä ollaan tällä hetkellä.

Perusasentoa täytyy alkaa hinkkaamaan ja kovasti, joka paikassa ja naksuttimella.

Leikkipalkka onkin vähän hankalaa vielä häiriössä. Namit kelpaavat hyvin ja Nita palkkautuu lelusta kyllä, mutta ei leiki häiriössä. 

Töitä töitä, mutta tästä se taas lähtee!

Note for myself

... Tarkista agilityhallin varauskalenteri ENNEN kuin ajat vajaa puoli tuntia hallille :)

Heh, kuten voitte jo päätellä ettei päästykkään treenaamaan. En yhtään ajatellut, että porukkaa siellä voisi olla su illalla. Tarkoituksena oli tiistain epiksiä ajatellen ottaa pelkkää kontaktitreenejä etupalkalla sekä keppejä (jos vaikka joskus saataisiin ne valmiiksi). Tyydyttiin nyt sitten vain lenkkeilemään hallin poluilla ja ajamaan nöyränä takaisin kotiin.

Tällä hetkellä kalenteri näyttää tältä:

• Tiistaina 4.3 mölliluokka Vuokkoset Areenalla. Radalla ei ole keppejä, keinua, rengasta tai pussia ja rimat ovat säkäluokan alimmassa korkeudessa.
• 30.3 Timo Rannikon tekniikkakoulutus. Painoitus ohjaustekniikoissa ja niiden oikeassa suoritustavassa
• 10.5 Timo Rannikon tekniikkakoulutus (sama)

Tiistain epiksissä lähdetään vain hakemaan hyvää rataa alle. Ja nimenomaan sitä fiilistä, että molemmat keskitytään ja saadaan rataa aikaiseksi. Radalla ovat todennäköisesti sekä puomi ja A-este mukana, josta luulen A:n aiheuttavan vaikeuksia. Jos tarve vaatiin niin otan hylyn korjatakseni kontaktit, koska nyt ehdottomasti ollaan aivan treenimielellä. Mukava rata alle eikä lähdetä kaahottamaan aikaa.

Noista Timo Rannikon tekniikkakoulutuksista olen erityisen innoissani! Olen ilmoittautunut molemmille päiville, mutta ensisijaisesti paikat ovat HAU:n kouluttajille. Toivottavasti päästään edes toiseen!

Ennen mulla oli rahaa (lue: ei oikeesti) ja nyt mulla on hevonen. Joten vaikka kuinka tekisi mieli ilmoittautua vaikka minne yksityistunnille agilityssa ja koulutuksiin, mutta on pakko vähän laskeskella. Tästä syystä harmikseni jätän Collieyhdistyksen agilitypäivään osallistumisen väliin. 10min sessiosta en kyllä tähän hätään ala maksamaan 35e + nyyttäriruuat. Harmittaa, mutta valintoja on tehtävä. Etenkin kun rakas hevoseni päätti tiputtaa jälleen kenkänsä ja annankin iloisesti rahani kengittäjälle..

Menen kyllä ehdottomasti kuunteluoppilaaksi agilitypäivään, se oli viimeksikin erittäin hyödyllistä.

Hyvän olon ja kunnon merkitys

Tulin juuri iltakävelyltä Nitan kanssa. Olo ei ollut todellakaan mikään raikkain tai kevein - aivan päinvastoin. Jään itse itselleni jatkuvasti kiinni huonosta syömisestä, liian vähistä yöunista, vähäisestä liikunnasta ja totaalisesta piittaattomuudesta. Ei hyvä - oletteko huomanneet itsessänne samaa?

Olen ollut viime aikoina pitkään väsynyt, jaksamaton ja hieman kärttyinen. En pysy tavoitteissani enkä ole saanut haluamani asioita tehtyä. Olen stressannut erinnäisistä syistä koko alkuvuoden enkä edelleenkään tiedä mitä kevät tuo tullessaan. Pieni ajatus takaraivossa on jyskyttänyt tämän olevan aivan itseaiheutettua. Jos tekosyiden keksiminen olisi kilpailulaji, olisin aivan varmasti maailmanmestari. Tekosyyt huonoon syömiseen; "herkut lievittää stressiä", "olen nämä ansainnut", "maanantaina sitten", "viikonloppuna saa herkutella", "ryhdistäydyn heti huomenna", "kaapissa ei saa olla mtn herkkuja saatavilla". Kuulostaako tutulta? Vetoan aina tunnesyömiseen sekä tapasyömiseen, syön kun olen iloinen, surullinen, masentunut tai stressaantunut. Arkiliikuntani pitää kyllä painoni kurissa, mutta hyvää oloa se ei tuota.

Hyvä olo on avain kaikkeen. Hyvä olo tulee hyvästä kunnosta ja fyysisestä olosta. Hyvä kunto ei tarkoita välttämättä kilpaurheilua tai 10km juoksulenkkiä. Se voi tarkoittaa puolen tunnin kävelyä koiran kanssa ilman, että kaipaat koko ajan kotisohvalle.

Olin aikaisemmin täynnä energiaa. Saatoin käydä aamulla juoksemassa lyhyen lenkin ennen töitä, töiden jälkeen tallilla ratsastamassa ja illalla oli vielä energiaa treenata koiran kanssa tai siivota kotona. Olin iloinen ja pirteä, täynnä tarmoa ja odotin vain seuraavaa tekemistä mihin sen iskeä. Huono syöminen ja vain pakollinen arkiliikunta tekee olostani huonovointisen henkisesti. Kävelyllä oloni on epämukava Jaffa-limun tankkauksesta eikä energiani riitä huomioimaan koiraa normaalilenkkiä lukuunottamatta. 

Tämän iltainen kävely herätti. En voi loputtomiin olettaa tuloksien ilmestyvän tyhjästä ja energiatasoni normalisoituvan. Tarkoitan tuloksilla myös ihan koiran kanssa treenaamista, kun energiataso on huono niin ei jaksamista löydy, treenit jäävät ja sitten ihmetellään miksi asiat eivät ole niin kuin haluat niiden olevan.

Puhtaan ruuan syöminen puhdistaa kehoa, tunnen oloni heti monta kiloa kevyemmäksi kun olen muutaman päivän syönyt paremmin ja tankannut vettä. Rutiinit ovat ehdottomasti tärkeitä itselleni tässä, lomalla kaikki hajoaa käsiin. Olen myös huomannut syöväni aivan väärin, kaloreita kertyy päivässä helposti vain 1000 - järkyttävää mutta joskus jopa vain 800kcal. Ja silti olo on kuin kolme BigMac-aterian syöneenä? Hyvä laatuista ja puhdasta ruokaa, kuten paljon salaatteja ja proteiineja kerryttävät ehkä enemmän kaloreita, mutta olo on paljon parempi. Mielestäni kaloreiden tuijottaminen ei ole avain hyvään oloon.

Hyvä kunto henkiselläkin tasolla on pieniä asioita, kuten rappusten valitseminen. Tunnen oloni heti paljon aktiivisemmaksi ja olen ylpeä itsestäni etten sortunut laiskana hissiin. 

Hyvä olo on itselläni avain koiran kanssa tekemiseen. Toivottavasti huolehditte hyvästä olosta ja kunnosta paremmin kuin minä. Tässä olisi itselleni nyt myöhäisen uuden vuoden lupauksen aika.

Kulunut ja tuleva vuosi

Vuoteen on mahtunut taas paljon enkä kyllä hetkeäkään vaihtaisi pois. Muiden innoittamana taidan itsekkin hieman listata viime vuotisia merkkipylväitä ja hieman tavoitteita tulevalle vuodelle 2014.

Tähän vuoteen mahtui paljon hauskanpitoa, niin lumiset riehat mökillä kuin uimayritykset kesällä. Kaikista hetkistä on nautittu! Toukokuussa Nita täytti vuoden ja otti huiman askeleen kohti aikuisuutta - murrosikä tosin oli vain edessä päin.

Viime vuonna en vuodelle 2013 listannut mitään tavoitteita, mutta kuinkas sitten kävikään. Treenattu ollaan sitä ei voida kieltää. Kuitenkin ollaan rennosti yritetty treenata ilman otsaryppyjä.

Innostuttiin tokosta ja päästiinkin koko kesäksi ohjattuun ryhmään. Kerrytettiin taitoja ja käytiin muutamissa mölleissä. Sijoituksina oli KoivisCupissa koko kilpailun voitto sekä osakilpailuissa tuplasti 1.sija ja kerran 2.sija

Kesällä rally-tokoakin kokeiltiin ja napattiin muutamissa mölleissä 1. ja 3.sija. Startattiin myös "virallinen" ALO-luokka, mutta se jäi yhteen kokeeseen.

Muutamissa näyttelyissäkin kävimme kokeilemassa miten kehässä homma menee. Hienoja tuloksia sieltäkin ja koira on virallisesti ERInomainen puikkokuono SA:lla varustettuna. Tämänhän jo emäntä totta kai tiesi!

Suurimmat onnistumiset ovat olleet agilityssa. Nousukiitoon lähdettiin saatuamme vapun jälkeen treenipaikan Helsingin Agility Urheilijoista, parempaa en voisi toivoakkaan! Penturyhmä oli aivan huippu ja pääsimme yhä syvemmälle lajiin. Ryhmän hajottua siirryimme mölliryhmään, joka on antanut vielä aivan uutta potkua tähän lajiin. Treenit ovat koostuneet meille sopivan vaikeista radoista, joissa koira loistaa enemmän kuin perässä läähättävä ohjaaja. Muutamat pienet möllihyppäritkin startattiin, yhdestä jopa nappaen 2.sijan!

Ennen kaikkea koen taas kehittyneeni koiran omistajana ja ohjaajana. Treenaaminen on väistämättäkin parantanut suhdettani koiraan ja yhteistyömme on alkanut toimimaan oikein mukavasti. Ne lämpimät fiilikset päälinmäisenä kuinka hauskaa olemme Nitan kanssa pitäneet ja kuinka paljon tuo karvalapsi on tuonut taas iloa elämäämme. Olen nauttinut täysillä tästä vuodesta. 

Tavoitteet vuodelle 2014

Saada kepit kuntoon

Korkata agilityssa 1.lk ja ottaa monta starttia alle

Halli- ja odotuskäyttäytyminen kuntoon

Eksyä takaisin tokon pariin

Kenties mölliALO tai jopa virallinen

Rally-tokon virallistuttua RTK1

Käydä Helsingin Koirauimalassa!

Syksyn suunnitelmia

Ajatukset ovat aika sekalaiset, syksy ei nyt todennäköisesti mene yhtään niin kun olin suunnitellut..

Jotkut muistavat ohimainenneeni täällä blogissa alastani ja syksyn suunnitelmista, tutut tietävätkin. Olen siis autoalalla töissä maahantuonnissa, olin hakenut opiskelemaan aikuisiltaopiskeluna autoinsinööriksi Metropoliaan. Ensimmäistä kertaa tuli fiilis, että tiedän tasan tarkkaa mitä haluan opiskella ja tehdä tulevaisuudessa. Autoala ja arvostus autojen tekniikkaan sekä vauhtia kohtaan on vain lisääntynyt työni myötä. Innolla odotin päätöstä opiskelupaikasta ja salaa jo luotin pääseväni sisään - olihan minulla jo saman alan kokemustakin..

Noh en päässyt sisään.. Olen varasijalla, tarkkaa tietoa sijasta ei vielä ole, täytyy odottaa sitä virallista kirjettä kotiin. En kyllä edes haluaisi sitä. Varasijoilta aika harvoin sisään pääsee, etenkään aikuisopiskelupuolelta kun opiskelijat hakevat monesti vain ensimmäiseen kohteeseen.

Syksy piti siis mennä pääosin päivät töissä, illat koulussa ja agility Nitalla pääharrastuksena. Olen laittanut ratsastuksenkin tauolle syksyä ajatellen.. Huoh. Noh voisin jakaa tässä ärräpäät mitä päässäni pyörii, mutta taidan olla hiljaa. Jos en nyt varasijalta pääse, haen syksyn haussa uudestaan. Syksy jatkuisi sitten yhtälailla panostaen Nitan harrastuksiin ja ottamalla ratsastuksen takaisin.. Nyt ei jotenkin riitä inspistä kun olin niin odottanut kouluun pääsemistä. Tunnen itseni niin vanhaksi ja inhottaa ajatus opiskelun lykkääntymisestä entisestään.

Uusia tuulia ja tavoitteita

Minut tuntevat tietävät etten osaa tehdä tai harrastaa mitään ilman tavoitteita :D Noh otinpa itselleni uusia tavoitteita nimittäin Rally-Tokon! Hehheee...

Nitalla on edellytyksiä tokoon, mutta epäilen omaa johdonmukaisuutta niin pikkutarkassa lajissa. Erican blogin myötä olen innostunut kokeilemaan Rally-Tokoa, joka voisi olla passeli laji meille! Erican blogiin pääset muuten tästä :)

Ja niihin tavoitteisiin.. Päätinpä ilmoittaa Nitan Rally-Tokon nakkimölliluokkaan 21.5.2013 Lahteen :D Iltakisat ovat kyseessä ja tosiaan palkata saa radan aikana, mutta ei immuttamalla. Muutama viikko aikaa treenailla. Tämä on kuitenkin vielä vähän auki sillä tiistai-illaksi on ehkä yksi muukin juttu, mikä selviää ensi viikolla. Pidän teitä jännityksessä vielä ensi keskiviikkoon asti :) Lahden osallistuminen on siis vielä toissijainen, mutta ilmoittautuminen päättyy 7.5, joten varmuuden vuoksi laitoin ilmon menemään. Harmi kun noita nakkiluokkia en löytänyt enempää.. Toivottavasti niitä vielä ilmestyy kesän mittaan.

Mutta tosiaan tämä laji agilityn rinnalle, kaikkea pitää kokeilla :) Kyltit ovat tulostettu ja laminoitu, pitäisi ostaa niille vielä kiinnikkeet ja muutamat harjoituskartiot. Liikkeet ovat jo nyt ok hallussa ihan muista treeneistä, mutta paljon on vielä harjoiteltavaa etenki palkkaamattomuudessa. Saan itselleni paremman treenimotivaation päälle kun asetan selkeitä tavoitteita. Lisäsin kalenteriin muutamat muutkin merkinnät kesäksi :) Touhukas kesä tulossa mikäli ei muutoksia tule.

Täytyy vaikka vkl tehdä tarkempi treenipostaus meidän tämän hetken rallytreenistä.

Tänään myöhemmin tulossa postaus eilisistä mätsäreistä kunhan saan kuvat ladattua koneelle.

Hiljaiseloa

Pientä blogihiljaisuutta on ollut, ei ole oikeen kirjoittamiseen ollut aihettakaan Nitan juoksujen takia. Ollaan vaan hengailtu ja peruslenkkeiltä - treenitaukoa viettäen. Nita on edelleen vähän väsy ja nukkuu paljon kotona. Juoksuissa mennään nyt 15pv, mutta tärpeistä en osaa sanoa. Vuotoa ei enää ole, mutta ei tuo tyttö ainakaan itseään tarjoa - päinvastoin. 

Nita on ollut vkl molempina päivinä tallilla mukana. Talli on sen verran syrjässä ja omistajalla narttu itselläkin, joten olen voinut Nitaa pitää vihdoin vapaana. Kuitenkin ensimmäistä kertaa ikinä Nita ja Viivi ottivat ihan kunnolla yhteen. Meni hetki, että sain rähisevät koirat erotettua - käsiä kun ei sinne väliin uskaltanut laittaa... Sunnuntaina oli selkeästi kireyttä ilmassa, yllättävästi kuitenkin Viivin puolelta. Se taisi olla vähän liian päällekäyvä ja murahteli jännittyneesti jo ensi askeleistä lähtien. Nita alistui tosi vahvasti, mutta Viivi kun ei jättänyt toista rauhaan niin Nita näytteli hampaita. Pidettiin loppuaika koiria erillään, joten talleillu meni ihan hyvin. Nitalla tosin nuo paikka tai odota käskyt hävinneet ilmeisesti osaamislistalta. Hevosen selässä en saa yhtään ainutta käskyä läpi, joten kentällähän se koira juoksenteli ratsastuksen ajan. Onneksi ei jaloissa ja pysyi hyvin pois tieltä.

Nitan vatsa on edelleen vähän sekaisin, otettiin Canikur kuuri ja vaihdettiin ruuaksi pelkkä liha + riisi. Canikur ja paasto auttoiva, mutta sitten tuli riisi ihan läpi. Otettiin se pois ja nyt mennään hetki vain lihalla ja keitetyllä porkkanalla kunnes vatsa rauhoittuu. Sitten kokeillaan Brit Care Salmon & Potato safkaa (lihan lisäksi) nykyisen Hussen sijaan. Etenkin, jos tuo riisi tuottaa ongelmia. Toivottavasti tuo uusi nappula kävisi lihan oheksi. Raakaruokintaa on erittäin vaikea toteuttaa tuollaisella mini jenkkimallisella jääkaappipakastimella. Ja kaikki tämä alkoi todennäköisesti siitä, että yritin hemmoitella tyttöä antamalla sen syödä puolikkaan raa'an luun..

Jospa ensi viikolla pääsisi taas normaalirytmiin :) Keskiviikkona yritetään päästä Collieyhdistyksen mätsäreissä kääntymään, luulen juoksujen olevan ohi jo siihen menessä aika hyvin. Tasan kolme viikkoa on nyt mennyt. Myöskin kahdella treeniosa-alueella odotan toivottavasti positiivisia uutisia - niistä sitten enemmän kun kuulen jotain ;)