Match Show, Orimattila

Vähän myöhässä tämä postaus, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan :)

Sunnuntaina oli siis ohjelmassa mätsärit Orimattilassa. Emme lähteneet Vantaalle mätsäreihin, koska oletin sen olevan ihan liian täynnä. Noh.. Eipä tyhjää ollut Orimattilassakaan :D Pentuja oli noin 65, pienet ja isot samassa kuten ihan liian usein on..

Ensimmäinen kehä ei mennyt kovin hyvin. Ensimmäistä kertaa ikinä Nita ei seisonut kunnolla vaan kääntyi aina katsomaan mistä koirien haukunta kuuluu. Eipä ole ennen haukkumiset innostaneet. Tyttö juoksi kyllä pirun hyvin! Vähän liian lujaa ehkä, mutta tosi hyvällä isolla askeleella. Päästi myös tuomarin todella hyvin katsomaan, paras tähän mennessä :) Hampaat näytettiin tuomarille itse. Saatiin kuitenkin punainen nauha.

Toista kehää odotettiin yli tunti. Nita alkoi selkeästi väsymään, makoili paljon eikä välittänyt jos koirat menivät läheltä ohi. Punaisten pentujen kehä oli taas tosi täynnä. En ymmärrä miksi pienet ja isot laitetaan samaan... Siinä seisottaessa sitten sheltti oli Nitan takamuksessa koko ajan kiinni, mistä tyttö ei kovin paljoa tykännyt.. Seisoi kuitenkin hyvin ja juoksi ok. Sen verran mitä oli tilaa juosta siinä tungoksessa. Tulos oli PUN ei sij.

Tyttö kyllä taas osoitti kuinka mallikkaasti käyttäytyy tuollaisissa tilanteissa. Sai taas olla ylpeä :) Reissu väsytti reppanan ihan totaalisesti, että se nukkui koko päivän :D

Pentuagility 2.kerta

Vihdoin odotettu lauantai koitti ja päästiin aamupäivällä Malminkartanoon agilitya treenaamaan :) Nita tunnisti jo pihalla paikan ja alkoi kärsimätön vinkuminen...

Päivän aiheena oli uudet esteet. Halli oli taas jaettu kahteen osaan, mutta ilman näkösuojia. Toisella puolella harjoittelimme itsenäisesti muuria maapuomilla sekä kiinteää rengashyppyä, toisella puolella oli ohjaajan kanssa pujottelua uutena juttuna ja putken jatkoharjoittelua.

Aloitimme Nitan kanssa muurista ja renkaasta. Muurissa nyt ei ollut mitään uutta verrattuna aitaan, maapuomilla oli tämäkin. Muutaman kerran harjoittelin molemmilta puolilta lähettämistä palkkakupille. Vauhti oli ihan ok, mutta ei niin hyvä kuin viimeksi. 

Rengashyppy oli kiinteä elikkä siinä joutui jo pienen hypyn tekemään (lue: Nita voisi koipia nostelemalla kävellä yli). Aluksi Nita ei ymmärtänyt mennä läpi ollenkaan vaan yritti sivuilta ohi. Tässä vaiheessa olin itse kyykyssä esteen vierellä ja namikädellä ohjaamassa läpi. Muutama toisto tätä ja saatiin hyppyjä erittäin paljon namikädellä autettuna. 

Jatkettiin tästä pujottelutikuille. Päätin opettaa namikädellä. Nita seurasi kättä (namia) todella hyvin heti alusta alkaen. Muutaman kerran meni kepistä ohi ja piti hakea vähän takaisin. En antanut namia pujottelun aikana vaan heitin sen palkintokupille, jotta saataisiin muutamat juoksuaskeleet loppuun ja nopea siirtyminen. Ensi kerralla pitää alkaa jo häivyttämään kättä pois, jotta ohjauksesta ei tule liian hidas ja Nita jäisi tuijottamaan aina kättä.

Tauon jälkeen otettiin muutamat hypyt renkaalla. Tällä kertaa jo paljon paremmin ja rohkeammin! Käytin palkintokuppia sekä leikkiä palkkana. Jotenkin lelu saa Nitaa kyllä enemmän vauhtia.. Vaikea sanoa. Muurilla namikuppi oli parempi. Taitaa jäädä molemmat palkitsemistavat meille, jos ei päätöstä synny :D Millä tavoin te palkkaatte agilityssä? Yksittäisillä esteillä tietty vähän eri tavalla kuin radassa..

Lopuksi harjoiteltiiin ohjaajan kanssa putkea. Muutama toisto samalla tavalla kuin viime kerralla, eli palkka näkyy putken päässä. Putkessa toimii Nitalla ehdottomasti paremmin leikkipalkka, tulee vauhtia ihan eri tavalla! Toistojen jälkeen otettiin pidemmältä matkalta ohjaus putkeen (tultiin siis suorempaa putken suulle eikä heti mutkalla sisään) ja pidin lelun koko ajan kädessä juosten toiseen päähän leikkimään. Kolme-neljä toistoa tätä, tosi hyvin meni ja vauhti oli hyvä! Sai mamma olla ylpeä :)

Olen itse kunnostautunut (tai yritän ainakin) muutamaan vähän elintapoja. Perusajatus syödä terveellisesti ja enemmän liikkua. Kaveri kävikin raahaamassa mut rapakuntoisena lenkille hölkkäämään. Nita sai hölkkäillä mukana 2km matkan, taisi kyllä koirakin nauraa mulle kun kunto on nollissa... :P Otettiinkin päikkärit Nitan kanssa sohvalla rankan päivän jälkeen (kävin itse vielä ratsastamassakin).

Huomenna mätsärit!

Metsälenkkeilyä

Ihan kunnon rämpimismetsään ei olla huonon hankikannon takia lähdetty, mutta nyt oli ilmat kohdillaan. Aurinko paistoi ihanasta, mutta meni ikävä kyllä pilveen nopeasti. Löysin hyvän reitin Mustavuoren metsässä, joten käytiin Samulin ja Nitan kanssa reipastelemassa sama lenkki tänään. Nitan persoona tulee kyllä esiin heti kun tyttö on vapaana :D Juoksua, riehumista, ihmettelyä, poseerausta ja pentuhepuleita. Noista hepuleista Nita ei ole päässyt vielä eroon, ovat kyllä koomisia, mutta ärsyttäviä välillä :D Tällä metsäreissulla niitä saatiinkin useampaan otteeseen..

Suuri hepulijuoksu menossa.. 

Vähän vaanimista välillä

Tyttö väsähti nopeasti hepuleiden jälkeen ja loppumatka polkua pitkin takaisin autolle oli aika vaisua.  Nita ei ollut kovin innostunut mun ja Samulin idesta rämpiä umpihangessa vaan neiti olisi halunnut kulkea mielummin valmiita polkuja. Varmaan punainen mattokin olisi pitänyt olla :D Lopputulos oli väsynyt tyttö, joka nukkuu nyt neljättä tuntia..

Nuo Nitan pilkut ovat kyllä persoonalliset! Tuossa näkyy vielä aika huonosti..

Odotan jo innolla lauantain agilitytuntia! :) Huomenna olisi tarkoitus vähän harjoitella lähettämistä kotona eli meillä "mene vain" -käskyä lelun/leikin ja ruuan luokse. Varmaan palkaan molemmilla tavolla, ruualla tai lelulla esteestä riippuen. Aidassa ruokapalkka pelittää kun juoksen kilpaa Nitan kanssa kupille, mutta putkessa lelu /leikkipalkka lauantain perusteella olisi parempi.

Harkinassa on myös hallin varaaminen omaan käyttöön kaverin kanssa, jotta saataisiin itsenäisesti harjoiteltua jo kurssilla käytyjä asioita.

Olen huomenna menossa ratsastamaan ja pohdin otanko Nitan mukaan vai en.. Ongelmana on se aika mitä olen hevosen selässä, talvella kun on pimeää ja on vaikea seurata koiran menemisiä samalla. Talli on kylmä kuten autokin, enkä oikeen innostu esimerkiksi autoon jättämisestä ratsastuksen ajaksi. Kyllä kesällä on helpompaa :)

Hihnan toisessa päässä ahdistaa

Olen ollut tämän päivän kotona flunssaa potemassa ja heti alkaa ajatukset ahdistamaan kun on liikaa aikaa tyhjänpanttina. Tässä postauksessa haluan kertoa tuntemuksestani, vaikka ne eivät liity suoraan koiramaailmaan, mutta ahdistuneisuus näkyy kuitenkin heti tekemisissäni Nitan kanssa.

Ratsastus on ollut iso osa elämääni ennen Nitaa. Olen ratsastanut epäsäännöllisen säänöllisesti vuoden ikäisestä asti, säännöllisemmin kahdeksan vuotiaasta eteenpäin. Taukoja on tullut nuorempana, mutta aktiivisesti olen ratsastanut 1-4 kert/vk 12 vuotiaasta asti. Sain viime vuonna melkein koko vuoden verran työskennellä todella sympaattisen nuoren hevosen kanssa. Sain kokea niin hyviä kuin huonoja puolia nuoren hevosen ratsastamisessa. Löysin omasta ratsastuksesta uusia puolia hyvässä kuin pahassakin, mutta ennen kaikkea koin ahaa elämyksiä ja sain harrastuksesta irti sen mitä hain: kehittymistä ja onnistumisia. Kävin muutamat pikkukisat hevosen kanssa sekä sillä hetkellä harrastuksen saralla voinut olla onnellisempi. Asiat muuttuivat ja tämä jäi sille tiellensä.

Nyt taukoa on kestänyt reilu 4kk ja nyt voi sanoa, että ahdistaa oma elämäntilanne. Olen kunnianhimoinen ihminen, vähän liikaakin joskus. En voisi harrastaa ratsastusta vain puskaillen maastossa. Tarvitsen tavoitteita kuten kisat, jotta saan itsestäni kaiken irti ja pääsen/pystyn kehittymään. Nyt ei vaan ole hevosta alla eikä rahaa saada sitä siihen. Ratsastus on harrastus mihin saa rahaa laitettua TODELLA, siis todella paljon. Sitä ei tällä hetkellä ole. Jouduin teettämään ison huollon autolleni, josta makselen vieläkin. Nyt kaipaan paljon takaisin hevospiireihin, saada hevonen alle jollain diilillä ja päästä kehittymään. Oma olisi mahdotonta tässä tilanteessa ja Helsingissä asuessa...

Ahdistuneisuus vaikuttaa Nitan kanssa toimimiseen etten jaksa tehdä mitään erikoista. Haluaisin vain käpertyä peiton alle murjottamaan. Nita tarvitsee kuitenkin tekemistä. Aloitettu agility innostaisi kovasti, mutta jos aloittaisin jatkuvassa ryhmässä, ei rahaa jäisi tulevaisuudessa ratsastuksen panostamiseen. Enkä taas voi kuvitella olevani kovin kauaa ratsastamatta.

Ongelmana on, että haluan tehdä liikaa asioita enkä osaa laittaa niitä tärkeysjärjestykseen. Ahdistuneisuutta lisää myös tulossa oleva aikaraja.. Tarkoituksena on jatkaa työskentelyä autoalalla ja hakea keväällä iltaopiskeluna autoinsinööriksi. Jos pääsen sisään, koulu alkaisi syksyllä. Tämä tarkoittaa kovaa työtä seuraavat 4 vuotta. Olisin päivät töissä ja kolme tai neljä iltaa viikossa suoraan töistä iltakouluun lukemaan. Olisin illalla yhdeksältä kotona. Aikaa ratsastukselle ei todellakaan jää. Ei edes energiaa. Yritän ajatella tämän pitkällä tähtäimellä. Saisin tutkinnon mitä haluan ja pääsisin toivottavasti tekemään niitä töitä maahantuontitasolla. Tämä tietäisi palkkatason nousua ja mahdollisuuden oman hevosen pitoon. 

Mutta miten pääsen yli tästä ahdistuksesta. Näinä hetkinä olen kateellinen ihmisille, jotka ovat syntyneet kultalusikka suussa ja kaikki maksetaan valmiiksi. Tai joillakin ihmisillä vain kaikki järjestyy itsestään ja sponsorit tippuvat taivaista.

 Pahoittelut tästä avautumisesta :) On elämässäni paljon myös hyvää <3

Vihdoin aurinkoa!

Aivan ihana aurinkoinen viikonloppu! Lauantai meni kovissa pakkasissa, joten ei kovin paljoa naamaa näytetty ulkona. Itse poden flunssaa toista kertaa kolmen viikon sisään, joten olen yrittänyt parannella. Käytiin kuitenkin tänään Uutelassa kolmistaan nauttimassa auringosta :)

Kuvapainoitteinen postaus siis:

Pienesti ylpeä lelustaan <3

Wiuuuuh!

Leikin taiteellista, mutta Nita ei suostunut katsomaan eteen päin :D

Pentuagility 1.kerta

Ihanaa kun paistaa aurinko pitkästä aikaa! Täällä Helsingissä on tosin kylmä.. Aamulla mittari näytti -25 astessa, yhditettynä muutaman kilometrin päässä olevaan mereen niin pakkanen on todella pureva. Käytiin Nitan kanssa kuitenkin normipituisella aamulenkillä, tosin takin kanssa :) Neiti nosteli vähän väliä jotain tassua putsattavaksi kun tällaisilla pakkasilla vissiin lumi jäätyy pahasti lämpimien varpaiden väliin.

Ohjelmavuorossa oli heti aamupäivällä klo 11 pentuagilityn ensimmäinen tunti Koirakoulu Taitoa Tassuihin toimitilassa Malminkartanossa. Täytyy kyllä myötää, että jännitin vähän miten menee :)

Aluksi esiteltiin itsemme, Nita oli tässä kohtaa vähän malttamaton ja vinkui koko ajan. Onneksi rauhoittui kun aloitettiin vain tekeminen. Halli jaettiin kahteen osaan, toisella puolella ohjaaja neuvoi ja opasti normiputken kanssa sekä pussin kanssa sekä toisella puolella harjoiteltiin itsenäisesti aitaa maapuomilla. Lisäksi tilassa oli pikkuinen aitaus sohvineen missä kaksi koiraa odotti. Koiria kurssilla oli 4.

Aloitettiin Nitan kanssa aidasta, jossa oli maapuomi. Ohjaajan neuvojen mukaan aidan toisella puolella oli ruokakuppi, johon näytin Nitalle laittamani nakkipalan. Kierrettiin esteen toiselle puolella ja pyysin Nitaa odottamaan. Annoin käskyn "mene vaan", jolloin palkan saa esteen toiselta puolelta. Ihan ensimmäinen kerta Nita meni vähän ihmeissään, koska otin aluksi naksuttimen käyttöön hypyn kohdalla. Tästä Nita hämääntyi ja tuli mun luokse eikä palkintokupille. Asia ratkaistiin vain jättämällä naksutin pois :) Harjoitus sujui tosi hyvin, vaihtelin vähän puolta ja lähtömerkin antamiskohtaa. Ei mitään ongelmaa! :) Toisella kerralla tauon jälkeen tätä harjoitellessa huomasin Nitan ottavan paremmin vauhtia kun itse juoksin "kilpaa" kupille, tytöstä alkoi löytymään vauhtia :D

Harjoiteltiin ohjaajan kanssa putkea. Aloitettiin niin että ohjaaja piti Nitaa ja itse huutelin putken toisesta päästä. Ekalla kerralla Nita vähän epäröi putken sisällä, mutta seuraavat toistot onnistuivat hyvin :) Vaihdettiin taas namikuppi tilalle, mutta vauhti hiipui selkeästi. Melkein käveli ulos putkesta :D Tämä korjattiin ottamalla lelu mukaan palkaksi. Eli ensin riehutin lelulla, jätin lelun putken suulle ja vein Nitan aloituspäähän. Yhden toiston jälkeen Nita syttyi ja sain tauon jälkeen pidemmällä putkella juosta ihan kunnolla putken päähän leikkimään palkaksi. Elikkä saatiin hyvin vauhti mukaan ja oikea palkka löytyi :D 

Taas tauon ja aitaharjoituksien jälkeen otettiin pussia. Tästä Nita ei niin innostunut.. Aloitettiin rauhassa niin että ohjaaja piti putken pussi päätä ylhäällä ja kerta toisensa jälkeen laski pussia alemmas. Saatiin  kerta kunnolla tulemana putkesta, mutta ei ilmeisesti ollut mukavan tuntuinen este. Vähän vaisusti leikki palkkansa kanssa. Eli tätä pitää jatkossa harjoitella :)

Tykättiin molemmat tunnista ja taidettiin syttyä tähän lajiin. Odotan jo innolla ensi lauantain tuntia! Ensi kerralla oma lelu mukaan palkaksi :) Pitäisi löytää joku kiva lelu mihin sais nameja sisälle. Nuo myytävät motivaatiopatukat ei oikeen houkuta Nitaa, sellainen tosiaan myös löytyy.

Match Show, Veikkola

Aamuherätys oli mukava klo 07.00 sunnuntai-aamulla, hullujen hommaa! :D Nita oli yhtä väsynyt kuin hihnan päässä oleva. Matka starttasi Helsingistä kohti Veikkolaa (Kirkkonummi) puoli kahdeksan maissa. Mätsärit järjestettiin FinAnn-hallissa, joka oli ihanan lämmin. Yllätyksenä porukkaa oli todella paljon. Pennuissa oli sekä pienet, että isot ja luokka koko oli 45-50 pentua..

Ensimmäinen kehä meni todella hyvin! Vastassa oli ihme kyllä toinenkin nahka. Tämä soopeli ei seisonut sekunttiakaan vaan istui, oli maassa tai pyöri. Myöskään ei ravannut askeltakaan juoksutuksen aikana. Nita teki parhaan kehässä seisomisen ikinä! Malttoi pitää jalat takana ja seisoi todella pitkään hievahtamattakaan! Myös nyt saatiin ensimmäistä kertaa kaula ryhdikkäästi. Juoksutus meni ihan ok, ensimmäiset askeleet Nita ravistaa itseään lähes aina. Tulos oli Nitalle kuitenkin sininen... Ehkä olen huono häviäjä, mutta en ymmärrä miten koira mitä ei voinut arvostella sai punaisen.. Rakenteeltaan oli samanlainen kun Nita.

Saatiin kirjallinen arvostelu: 

Käyttäytyminen: OK, mutta väistää

Turkki: Hyvä

Liikkeet: Pentumaiset

Rakenne: OK

Yhteistyö: Hyvä

"Verkasta"

Sinisten kehä olikin sitten täynnä... Edessä ja takana oli todella tiiviisti koiraa, että oli vaikea saada Nitaa keskittymään. Seisotus oli kuitenkin ok ja juoksutus parempi kuin ekassa kehässä. Tiputtiin kuitenkin sijoilta eli SIN ei sij. oli päivän tulos.

Olen kuitenkin enemmän kuin tyytyväinen Nita käytökseen! :) Haukkuvia koiria oli pienessä tilassa todella paljon eikä Nita ollut moksiskaan. Tyttö katseli innoissaan, istui tai makasi jaloissani suurimman osan ajasta. Muutaman kerran käytin hallin ulkopuolella tarpeilla. Ylpeä omistaja! Pelkäsin kovasti hirveätä rumpaa ja riehumista kun bestis Lumi oli ihan vieressä Karkin sylissä koko ajan. Mutta eipä tullut mitään :) Hienosti meni!

Mietin tuota Nitan seisotusta.. Pitäisi siirtyä seisottamaan itse seisoen pään kohdalla, varmaan antaisi myös kuvan koiran "helpommasta" käsittelystä kuin olla kyykyssä siinä takana. Enkä myöskään tiedä mitä noille takajaloille pitäisi tehdä, olla enemmän takana vai ei.. Nitalla on ihana tapa seisoa monesti takajalat haarallaan, etujalat pitäisi saada enemmän rungon alle :P Noh harjoitusta harjoitusta.. Sanoo nainen, jonka ei pitänyt ikinä kiinnostua näistä kuvioista :D