Tokoilua

Viime keskiviikkona olikin ohjattujen tokotreenien korkkaus! Ollaan siis ryhmässä taas mukana kesän yli tuonne syyskuun loppuun asti. Hauskaa vaihtelevuutta! Mitäänhän ei siis olla tehty koko talven aikana tokoon liittyen.. Heh.

Tänä kesänä treenit muodostuvat hieman eri tavalla. Jakaannumme pareiksi ja teemme ennalta suunniteltua treeniä parin avustuksella. Ohjaaja tulee sitten katsomaan ja hiomaan tuntisuunnitelman mukaisia liikkeitä. Eli jatkossa joudun jo vähän suunnittelemaan mitä haluan harjoitella. Treeniaika ryhmällä on 1,5h, joka on mielestäni vähän turha pitkä. Ainakin Nitalle vaikka taukoja on, mutta sen vire ei kestä noin pitkään.

Aluksi otettiin seuruuta, joka oli aikas ok loppupeleissä talven jäljiltä. Nita tiputtaa kontaktit melkein heti lähdössä ja nostaa sen sitten muutaman askeleen päästä ja tiputtaa taas. Lähdettiin hiomaan ottamalla ihan yhtä askelta vaaditen kontaktia ja naksu apuna. Ehdottomasti toimiva! Askel kerrallaan.. Seuruu sijainti on kyllä hyvä, käännökset ok.

Estehyppykin oli vielä muistissa! Otettiin namialusta toiselle puolelle, Nita lähti samantien kun vihjesanan sanoi. Ei tarvinnut yhtään avustaa. Kohta sitten otetaan pysäytys siihen.

Tuntisuunnitelman mukaisia jääviä ei keretty ottamaan, koska tauon jälkeen Nitan keskittyminen herpaantui ja vire tipahti. Keskittyminen kohdistui viereisen koiratarhan koiriin.. Itsenäisesti saatiin muutama toisto onneksi. 

2 min paikkamakuu oli oikein hyvä, kävin palkkaamassa varmuuden vuoksi kahdesti näin puolen vuoden tauon jälkeen. Maahanmeno oli tosin vino.

Tällä viikolla ei ole treenejä, mutta kahdet kerrat vielä ja pe 6.6 olisi taas seuran oma KoivisCup.

Don't reach too far

Sunnuntaiksi saatiin vihdoin järkättyä treeni mentorimme Inkan kanssa. Olin odottanut näitä taas pitkään ja kelikin tuntui suosivan niin jäätiin ulkokentälle. 

Aluksi haettiin taas kontakteja etupalkalla. Etupalkka on meille ollut aina vähän niin ja näin enkä aivan ymmärtänyt sen tarkoitusta. Ongelmana on tosiaan Nitan riippuvaisuus omasta "vedosta" edellä tai vieressä, koska onoff on opetettu sille naksuttimella, mutta oma presenssi on ollu siinä vahva. Nyt otettiin alastuloa namipurkilla - purkki oli noin 2-3m päästä alastulosta. Tavoitteena on saada puomi niin, että sanalla "kiipee" Nita ymmärtää puomille menon ja että puomi sisältää onoff-asennon päässä. Ei siis enää erillistä käskyä alastulolla ja irroteta sitä puomista. Nitalla kesti hahmottaa mitä siltä haettiin ja jouduttiin auttamaan sitä tutulla "koske" -käskyllä alkuun. Myöskin vapautussana "mennään" vaihtuu nyt sanaan "vapaa", koska mennään-sanalla on niin vahva merkitys koiralle "mennään mamin kanssa tai mukana". Koiran tulisi irtaantua myös puomilla. Kontaktejen opettaminen - tai oikeastaan hiominen, taitaa olla loputon työ?

Kentällä oli valmiina aikaisempien ratatreenien rata numerokyltteineen. Se vaikutti oikein mukavalta, joten lähettiin sitä työstämään.

Ongelmaksi tuli Nitan vire. Ei päästyä alkua pidemmälle kun tokan esteen niistossa Nita tuli esteestä jatkuvasti ali. Korjauksella aina hyppäsi, mutta ei lähdöstä. Kulma oli toki tosi vaikea maksikoiralle ja käännös erittäin tiukka. Vire oli matalalla ja Nitaa sai kerjätä lähdöstä vaikka yleensä se räjähtää käsiin.

Lopetettiin treenit yhteen onnistuneeseen kertaan.

------------

Maanantaina oli ulkopuolisen koutsin ratatreenit, jotka HAU tarjosi. Olin odottanut näitä treenejä kovasti ja toivoin Nitankin vireen olevan parempi.

Rata oli super mielenkiintoinen ja odotin innolla pääseväni työstämään sitä. 

Radan alku alkoi ihan ok, mutta tyssättiin putkesta tuloon. Otin vastakädellä vitoselle, mutta sitten olinkin jo myöhässä pakkovalssista kutoselle. Jäätiin tätä hinkkaamaan ja Nita tuntui yhä alavireiseltä. Sitä sai taas anoa lähtemään lähdöstä. Yritin pitkin rataa kehua sitä ja palkata aina kun mahdollista vaikka virheitä sattuisikin. Nitalla oli ulkokentällä keskittyminen muualla ja toisen kentän koirissa. 

Päästiin rataa noin puoleen väliin muutamien toistojen kautta ja sitten vihellettiin peli poikki nr 16 putken jälkeen. Siihen saatiin vähän iloisempi palkka ja Nitakin oli reippaampi.

Olo oli todella huono ja itkuhan siinä tuli kentältä lähdettäessä. Olen ollut onnellinen omistessani koiran, jolla intoa riittää lajiin ja vauhti ei lopu kesken. Nyt vauhtia ei ole nimeksikään eikä koira tunnu nauttivan tekemisestä. En tiedä johtuuko kenties vihdoin ja viimein juoksujen tulemisesta vai mistä. Tsemppaan Nitaa parhaani mukaan ja treenaamme sen 1-2 viikossa, ei enempää. En tiedä.. 

Huonoja päiviä on kaikilla, mutta kyllä hitto vie harmitti antaa huono kuva koirakosta ulkopuoliselle ohjaajalle ja tutulle yleisölle.

Nita saa nyt 2-3 viikon treenitauon agilityyn ihan totaalisesti. Ei harjoitella keppejä kotona eikä mitän mikä liittyy agilityyn. Se on ollut normaalia vaisumpi ja vähävireisempi, joten en missään nimessä halua sille ikävää oloa treeneissä ja rikkoa sen innokkuutta lajiin pakkosyöttämällä sille treenejä.

Eläinlääkärissä

Nitallahan on jo ensimmäisitä juoksuista 13kk suunnilleen. Niitä tässä on odoteltu ihan sekin takia etteivät osuisi inhottavasti kesään ja kisakauteen. Taitaa olla turha toivo.

Nyt kuitenkin huomattiin, että Nita ulkona käymisen jälkeen tiputtaa pissatippoja lattialle. Näin on tainut olla jo reilu viikon välillä, mutta ei olla yhdistetty asiaa tähän sen tarkemmin. Huomattu vain märkää lattialla ja jotenkin ajateltu olevan kuolaa tai märkää juomakiposta. Päivittäisestä kun ei ollut kyse. Aamulla kuitenkin selvisi tilanteen oikea laita ja varattiin aika eläinlääkärille.

Lievää tulehdusta löytyi, ultra kuitenkin ok eikä löydöksiä kohdusta eikä sappikiviä näkynyt. Pissassa oli hieman verta ja tulehdussoluja, tarkemmat tulokset tulevat muutamassa päivässä. Hoitona on nyt alkuun betadine ja Canofite kaksi kertaa päivässä, tarkemmat tulokset saatua tietää onko tarvetta antibiooteille. Jos juoksuja ei kuulu 3kk päästä niin voidaan epäillä ehkä kilpirauhasen vajaatoimintaa. ELL ei kuitenkaan ollut huolissaan vaan on kuulemma monia saman rodun edustajia tavannut harvoilla juoksuilla.

En itse päässyt töistä irtaantumaan eläinlääkärin reissulle vaan avomies hoiti tämän. Oli kuulemma neiti ollut "vähän" eri mieltä ultraustoimenpiteestä. Ääntä oli kuulemma lähtenyt kuin pienestä kylästä ja omannut hyvin vahvan mielipiteen tutkimuksista :D

Toivottavasti lähtee tällä keinolla paranemaan eikä ole sen vakavempaa kyseessä.

Ajatusnurkka

Tekemistä on taas riittänyt vapun yli ja viikonlopun - olisko lepokin välillä? Mitä se on.. :)

Vappu meni Virossa kavereiden kanssa ja Nitaa tuli hoitamaan avomiehen äiti. Hän on jo onneksi hyvinkin tuttu Nitalle, mutta taisi neiti vähän vierastaa. 

Perjantain treeneistä kirjoittelinkin jo, lauantai menii kuin sumussa. En edes muista mitä kaikkea tein? Tallilla taisin olla, hevosen kengitys ja kaverin valmennuksen kuvaaminen. Illalla pikkuveljen ja hänen tyttöystävän kanssa porukka keilaamaan sekä meillä istumista. Sunnuntai meni aivan yhtä nopeasti.

Olin sunnuntaina heti aamu kasilta HAU:n kisoissa töissä. Päivän radat olivat 1-2.lk. Oli kyllä tosi hienoja koiria jo ykkösluokassa! Tästä tulikin hirveä hinku aloitella viralliset.. Täytyy nyt vain malttaa hetki ja hoitaane kepit kuntoon. Hallillekkin pitäisi keretä..

Ilmoitin meidät Nitan kanssa taas Koivukylän Koiraharrastajien tokoryhmään. Varoittelin kyllä koutseja ettei olla oikeasti talvi tehty juuri muuta kun agia. Saa nähdä miten käy! 

Tokostakin olisi niin kiva saada kisalaji, mutta taitaa kyllä olla ajallisesti mahdotonta keksiä yhtään enempää tekemistä ja harrastuksia. Ehkä syksyllä sitten?

Tämä onkin juuri ongelmani, haluan tehdä kaikennäköistä ja kaikki pitäisi olla kisalajeja. Ruusukkeetko ne houkuttaa? Kyllä sen verran materialisti olen. Kuitenkin on aina pieni tarve olla itsensä ja tuntimäärän vuorokaudessa äärirajoilla. Ehkä se kuuluisa loppuun palaminen lähestyy? :D Ei kai vielä.

Nyt kuitenkin elämä pyörii niin vahvasti työ, hevonen, koiran agility ja muut henkoht tilanteet, että älkää hämmästykö mikäli tänne tippuu harvakseen tekstiä. Nytkin kirjoitan tätä kännykällä bussissa. Onneksi on ihana avomies, joka ei mun kiirettä hetkahda ja jaksaa aina joustaa <3

Ekat kepit radalla!

Huikee fiilis!

Itse treenit tänään eivät olleet kummoiset, mutta jes hei meidän kepit edistyy! Otimme siis ensimmäistä kertaa kaikki 12 kpl keppejä ja vielä radalla. Piru vie se meni ne!

Keppikulma oli vähän hankala meille ja ensimmäisellä kerralla haettiinkiin oikeaa sisääntulokolosta muutamaan kertaan. Kepit menivät kuitenkin loppuun asti hienosti ilman mitään epäröintejä välissä. Toisella kerralla meni jo toisella kerralla sisäänmeno ja kepit vielä jopa nopeammin. Huippu juttu!

Selkeästi tässä kannattaa jatkaa keppejä osana rataa, koska Nita tuntuu selkeästi palkkautuvan hyvin vauhdikkaista kepeistä, jonka jälkeen rata jatkuu esim putkella - leluhan on paljon tylsempi juttu!

Sitten illan treeneihin:

Vähän sinnepäin, ohjelmassa puomi on niin kohtuuttoman pitkä ettei mittasuhteet radalla pidä paikkaansa.

Töissä meni jälleen myöhäiseksi, joten tulin tunnin myöhässä treeneihin. Oltiin siis suosiolla viimeisiä radalla. Otin videokameran mukaan, mutta kaikki treenikaverit olivat jo lähteneet kotiin...

Rata oli helpohko, mutta hiomista riittää aina. Tyssäys tuli kun yritin takaaleikata nro 12 renkaalle. Takaaleikkaus toimii hyvin hypyllä, mutta renkaalla ollaan harjoiteltu todella vähän. Nita ei lukinnut estettä kovin hyvin ja itse tein leikkauksen liian myöhään. Muurille otettiin kunnon "herätystä" ja vahvaa ponnistuspaikan merkkausta, jotta saadaan mahdollisimman lyhyt kaarre. Keinussa Nita ei tajunnut sitten yhtään hidastaa vaan lensi jälleen yli. Onneksi on sen verran kova agilityssa, ettei se siitä hetkahda. Uusiksi vaan ja loput keinut menivätkin oikein hyvin :)

Bookattiin vihdoin viikon päähän treenit mentorin kanssa, parempi myöhään kun ei milloinkaan!

Tarkoituksena on ottaa harjoituksia kontakteihin sekä käännöksiin.

Saatiin taas kommenttia, että kun saadaan vaan käännökset kuntoon niin voidaan tulevaisuudessa jopa pärjätä kolmosluokassa "väärän rotuisen" kanssa vs. bortsut. Tähän on tottakai matkaa, mutta kyllä lämmittää mieltä. Nitalla kuulemma ratavauhti riittää helposti, käännökset vaan kuntoon!

Kontaktiesteklinikka

HAU järjesti lauantaina tehotreenin kontaktiesteille. Tämä tulikin juuri oikeaan aikaan!

Nita ei enää juuri juokse kontakteilta läpi vaan ennekoi onoff asentoa himmaamalla puomin alastulolla reippaasti sekä myös A-esteellä. Puomilla tuo himmaaminen etenkin menettää aikaa reippaasti. Koulutuksessa kävi tosiaan myös ilmi kuinka riippuvainen Nita on minusta siinä vierellä, jotta se tietää mitä alastulolla tehdä ja milloin se vapautetaan. Olen siis paljon treenannut sitä onoff asentoon jäämistä eikä niinkään sinne menemistä itse ollessa taka-alalle. 

Tähän lähdettiin hieman "uudelleen" kouluttamaan koko puomia. Heh great..

Tavoitteena oli saada Nita fokusoitua vauhdilla puomin alastulolle. Onoff asento on sille selvä, mutta himmailu ja riipuvaisuus minusta on saatava pois. Treeneissä olisi hyvä olla avustaja apuna palkkaamassa.

Lähdettiin ensin palkkaamaan namikupilla puomin alastulolle (alapuomi oli pöydän päällä, ei siis koko puomia) ja hetsattiin koiraa kovasti sinne juoksemaan. Nita tuli hyvin pitkään kohteliaasti ravilla, jotta kerkeää jarruttamaan. Tavoitteena oli saada laukalla mahdollisimman pitkälle ja itse jäin selkeästi taka-alalle.

Tätä toistettiin monia kertoja ja taukokin oli välissä. Hetsaamalla saatin hyvinkin vauhtia!

Otettiin muutama kerta vielä vapautusvaihetta, jotta tiedän miten edetä sen kanssa itsenäisesti treenatessa. Pienempi palkka oli yhä namialustalla puomin alastulossa. Kun koira katsoi eteenpäin (seuraavalle namialustalle) niin sanoin vapautuskäskyn ja isompi palkka löytyi sieltä. Vapautuskäsky on onneksi Nitalle aika vahva eikä tämä tuottanut ongelmia.

Demostrointikuva

Aluksi hieman kyseenalaistin treeniä, koska Nita pidettiin koko ajan hihnassa. Olen aina puoltanut operantin ja oivaltamisen kautta kouluttamista, joka on Nitalla toiminutkin hyvin. Nyt Nita oli hihnassa ja "fyysisesti" jarrutin sitä puomilla alkuun, jotta tarve namialustalle pääsystä olisi isompi. En aivan allekirjoita tätä koulutusmuotoa, mutta sitä tehtiin vain alku. Tämän jälkeen mentiin hihna löysällä koiran hetsauksen ja innostamisen jälkeen. Pientä painetta pidettiin vain ennen vapauttamiskäskyä, jolloin hihna päästettiin irti.

Näissä pitää hieman itse soveltaa omalle koiralle ja omille periaatteille sopivaa koulutustapaa, mutta saimme tästä treenistä paljon irti. Nita ei ollut puomilla niin riippuvainen minusta kun namialusta oli palkkaamassa. Myöskin tuijottelu ja himmaaminen jäivät kokonaan eli puomin alastulo tultiin vauhdilla. 

Tästä hieman soveltaen siis eteenpäin :) 

Tavoitteena olisi nyt treenata kunnolla kontaktiesteet kuntoon sekä kepit toukokuun aikana. Kesäkuussa HAU:lla on Purina Areenalla suosittu Purina Open epäviralliset kilpailut joka viikko, jonne olisi tarkoitus osallistua ihan "oikeaan" luokkaan keppien kera. Myöskin mahdollisesti ekat viralliset! Tavoite on kuitenkin virallisten kohdalla siinä kesän aikana, jos hyvin käy. Haluan mennä virallisiin varmana ja luottavaisena - en puolivalmiina ja puolikusten juostu treenien läpi. Etenkin nuo kepit ovat nyt saatava kuntoon.

Keppejä kävin pihalla eilen treenaamassa. Nyt Nitalla on 8 keppiä ja sainkin jo nopeutta niihin. Selkeästi namipalkka (heittämällä eteen) toimii parhaiten kepeillä. Tällöin Nita kestää huomattavasti enemmän toistoja kuin lelulla. Lelu ei ole ikinä niin hyvä palkka sille etenkään toistoihin. Vaikka 8 kepit nopeutuu, olisi saatava loputkin kepit lisättyä. Tässä en näe ongelmaa vaan uskon sen sujuvan nopeasti. Lähinnä huolestuttaa, että kepitkin ovat hyvin riippuvaiset omasta presenssistä vaikka Nitaa ei käsiohjauksella olla opetettukkaan.

Olisiko vinkkejä tähän? Varmasti sitten etupalkka avustajalla auttaisi tähänkin niin voisin itse jäädä taka-alalle. 

Pääsiäinen mökillä

Kaikki taitavat olla samaa mieltä, jos sanon että kerrankin Suomen sää suosi pääsiäisenä? Etelä-Suomessa taisi olla kaikista lämminta, mutta onneksi myös mökillä Keski-Suomessa aurinko lämmitti.

Hyödynsimme pitkän pääsiäisviikon lopun lähtemällä mökille pitkästä aikaa. Tuli kyllä rentoutuminen niin tarpeeseen ja Nita tykkäsi - kuten aina.

Mökillä keskityttiin vain rentoutumaan, joten kuvapostausta siis tiedossa. Keppejä yritettiin muutamaan kertaan harjoitella, mutta vire on Nitalla niin alhaalla mökillä että tulisi vain itse uskoa ettei treeneistä tule mitään. Koira kun on aivan koko päivän ulkona niin kyllähän siinä väsy tulee. Joku kerta oli pakko pistää koira yksin mökkiin nukkumaan ja se alkoi jo vapista väsystä :)