Keskiviikon tokoilut

Treenien pääpaino oli erilaisissa paikkamakuissa sekä estehypyssä. Aloitettiin heti rauhallisella paikkamakuulla rivissä normaalivälein ja ajalla 2min. Nita oli ihan jämptisti, mutta kävin sen kuitenkin välissä palkkaamassa. Toisella kerralla harmittavasti se päätti lähteä mukaani.. Paikkamakuun yhteydessä harjoiteltiin liikkurin käskytyksiä, tarkoituksena oli estää ettei koira ala ennakoimaan ja kuuntelemaan liikkuria. Käskettiin koirat maahan vasta kolmannella liikkurin käskyllä sekä sitten makuun jälkeen ylös vasta kolmannella liikkurin käskyllä. Palkkailtiin hetki maltillisesti ja otettiin toinen paikkamakuu häiriössä. Jäätiin tässä kaikki aika lähelle palkkausta varten. Liikkuri oli ohjaajien takana ja huuteli "tänne" tai "tule" todella kovaa ja innoikkaasti. Nita makasi kuin tatti! Ei elettäkään noususta vaikka välillä vilkaisi huutajaa - ei edes kun vieressä koira nousi.

Välissä otin itsekseni seuruuta. Otettiin eri pituisia pätkiä tavoitteena, että Nita pitää katsekontaktin aivan alusta asti eikä sitä pudota. Vire oli aika sopiva tähän ja saatiin hienoja seuruupätkiä. Kävelen itse vain tooosi hitaasti ja varmistellen sekä tuijottaen pää alhaalla koiraa..

Estehypyn vuoro oli ohjaajan kanssa. Otettiin muutama toisto namialustalle, "este" -käsky on kyllä selkeästi painunut neidin muistiin ja homma vaikutti helpolta. Vaikeutettiin, että hypyn jälkeen koiran etutassujen osuessa maahan sanoin "paikka". Palkkasi esteen toiselta puolelta heti ja liikuin esteen ympärillä aina välillä palkaten. Hyvin se paikallaan pysyi. Paikka-sana on tähän selkeästi toimivanpi kuin aikaisemmin käytetty "seis". Jälkimmäisellä sanalla ei selkeästi ole niin vahvaa tarkoitusta Nitalle. Hyi minua.

Otin vielä itsenäisesi noutokapulankin esille varmaan vuoden jälkeen. Yllättävän hyvin oli muistissa! Kapula taitaa vaan olla turhan painava näin opettelu aiheessa, pitäisikin käydä ostaa kevyempi ja vähän eri mallinen. Otettiin pitoharjoituksia naksu kanssa (super!) ja kapulan nostoa maasta (ei niin super).

I-M-S käytiin myös läpi. Maahan menossa hiipii puoli askelta, itu ok ja seisomisessa lähtee edelleen allekirjoittanutta päin. 

Loppuun vielä luoksetulo leluhäiriön kanssa. Kaksi houkuttelevaa lelua maassa suoraan luoksetuloreitin varrella. Ei edes vilkaissut!

Nita oli kyllä harvinaisen särmä koko treenien ajan ja vire säilyi. Loppua kohden toki tunnin treenit alkoivat näkyä ja lähdinkin aikaisemmin kotiin. Nita myöskin palkkaantui oikein mukavasti jopa leluilla, joka onkin suoranainen ihme tunnin treeneissä.

Ehkä tässä vielä tokokärpänen puree kesän aikana!

Päikkärit :) Sopu sijaa antaa tyynyltä..