25.7.2014

Realistinen ote kisaamiseen

Nyt täytyy ihan oikeasti ravistella itseä ja hakata vähän päätä seinään tämän kilpailunhalun kanssa. Aikuisten oikeasti. Miksi pitää lähteä puolivalmiina kisoihin? Vastaus: ei pidäkkään.

Lyhyestä virsi kaunis: peruin siis sunnuntain molemmat starttimme Lohjan virallisissa agilitykisoissa. Ensinnäkin sinne on luvattu +30 astetta ja kisat ovat hallissa, en tiedä onko ilmastoidussa sellaisessa vai saunaan verrattavissa. Luokkajaot ovat mielestäni suunniteltu huonosti. Miksi jako ei voi olla 1A, 1B, 2A, 2B jne.? Vaan jako on 1A, 2A, 1B, 2B - maksien A-radan rataantutustuminen klo 9.00 ja B-radan tutustuminen vasta klo 13.20. Idea, että jokainen tasoluokka hoidettaisiin kokonaisuudessa pois alta. Tuossa helteessä about kolmen tunnin odottaminen ratojen välillä ja sitten vielä muuten kisavalmiilla koiralla, mutta kepit ovat huonot? Äh.

Nyt oikeasti joku esto SAGI:n kisakalenteriin ja jäitä hattuun. Ensin nyt treenataan kepit hyväksi ja suht vauhdikkaasti vinokepeillä - sitten katsotaan kisakalenteria uudestaan. En kuitenkaan halua pelastelu 0-ratoja, vaan ihan oikealla tekemisellä ansaita mahdolliset LUVA:t.

Olen puhunut.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti