Hermoromahdus ja 2.sija

Hmm tota noin. Mitenköhän voin edes kuvaille tämän iltaisen tunteiden skaalaa KoivisCupin kisoissa. Olin kyllä hiuskarvan varassa hermoromahduksesta kiitos suipponeidin. Onneksi selvittiin pää kasassa kotiin asti.

Tokoseuramme Koivukylän Koiraharrastajat Ry järjesti KoivisCupin toisen osakilpailun seuran jäsenille. Tarkoituksenamme oli siis osallistua treeniryhmämme kanssa möllitokoon kuten aikaisememminkin. Tällä kertaa agility järjestettiin samaan aikaan, joten päätin kysäistä saisinko osallistua siihen vaikka tässä seurassa en agilitya edusta. Pienen keskustelun jälkeen sain luvan osallistua tosimöllil-luokkaan agilityssä. Se oliko tuo fiksu päätös, voikin olla montaa mieltä.

Tiesin ottavani pienoisen riskin mennessäni agilityyn kun tiesin Nitan kiihtyvän kovasti siitä. Ajattelin kuitenkin mokan jo tapahduttua kun kisat oliva käynnissä samaan aikaan kuin toko. Ojaan mennään silti heh.

Olin tällä kertaa yksin kisoissa ilman avustajaa, BIG MISTAKE. Ajattelin pärjääväni ihan hyvin Nitan ollessa häkissä. Noup. 

Nitan häkkihän on vain kevyt häkki, noh tilanne olis sitten se, että jätin rauhallisen koiran häkkiin ja lähdin talkootöihin kunnes nimeäni huudetaan ja sanotaan, että koirani tulee kohta häkistä ulos. Jes.

Siinä vaiheessa alkoi jo usko loppua enkä tiennyt nauranko vai itkenkö :D Nita kävi aivan ylikierroksilla, enkä päässyt esim juoksemaan sen kanssa, koska agility esti pääsyn portille. Yritin epätoivoisesti kuluttaa neidiltä energiaa ja saada sitä keskittymään. Lopuksi Samuli ja veljeni Joel tulivat pelastamaan antamalla lisäkäsiä..

Tilanne vain paheni kun olimme lähtövuorossa agilityyn. Rata oli todella yksinkertainen 7 esteen rata (putkia ja hyppyjä), jossa oli yksi valssi vähän hankalassa paikkaa. Noh Nita lähti kuin raketin suusta ja viis veisasi hienosta valssistani. Saatiin rata loppuun ja juuri kuin heitin palkan Nitalle niin sehän päätti mennä moikkaamaan koiria metrin päähän maalilinjasta (älkää edes kysytkö mielipidettäni koirarivistöstä METRIN päässä maalilinjasta mölliluokassa). Tulos 10rv (oikeasti HYL). Toisella kierroksella muutaman mutkan vuoksi 10rv.

Kerkesin "rauhoittua" muutaman minuutin ja yritin saada Nitaa keskittymään. Eih, se päätti vain kuikuilla muita, vetää, haukkua, vinkua ja yrittää juosta jokaisen liikkuvan ihmisen/koiran perään leikkimään. Tässä vaiheessa taisin jo tirauttaa muutaman kyyneleen kun nimeäni huudettiin paikkamakuuseen. Meinasin jo huutaa takaisin keskeyttäväni. Keräsin kuitenkin itseni kasaan ja marssin kisa-alueelle.

Paikkumakuusta olisi itse laittanut pisteet nollille. Nita siis nousi kokonaan ja lähti puoleen väliin vastaan. Makuu oli kohti agilityrataa, jossa joku meni juuri putkeen ja Nita oli omasta mielestänsä aivan väärässä paikassa :) Tuomari oli kuitenkin hyvin hyvin kiltti tuossa tilanteessa ja sanoi häiriön olevan kohtuuton nuorelle koiralle, arvosana tuli siltä ajalta kun koira oli paikallaan.

Muuten olin todella tyytyväinen! Tämän kertainen tuomari oli muissa liikkeissä tiukempi kuin viime osakilpailuisssa. Toinen sija napsahti tokosta :)

Seisominen seuruusta

Rakas riiviö <3

Nyt menen tästä rauhoittumaan ja nukkumaan.