Harjoitusmielessä mentiin ja harjoitusta myös saatiin. Suuntasin aamulla auton kohti Hyvinkään epävirallisia agilitykisoja. Olin ihan yksin Nitan kanssa matkassa enkä todellakaan tiennyt miten pärjään yksin, etenkin ilman häkkiä tai siinä nätisti odottavaa koiraa. Onneksi sentään oli auto minkä sain ihanan lähelle parkkeerattua.
Kisat olivat lämpimässä (oi jes!) hallissa tekonurmipohjalla. Nita ei ole tekonurmella treenannut todella, todella pitkään aikaan, toivoin vaan ettei se ole liian liukas. Aikataulussa oltiin ja ensimmäinen luokka sujui todella nopesti ja möllihyppy-luokka päästiin aloittamaan jo ihanan aikaisin ja sutjakkaasti.
Rata oli aika simppeli, vain kahdessa kohdassa piti perjaatteessa tehdä jotain. Lähin aika hyvin mielin radalle, mutta hoin kuitenkin itselleni, että harjoitusta ollaan vain hakemssa. En tiennyt miten Nita reagoi uuteen paikkaan, halliin ja siihen, että yhtäkkiä pitäisi olla täysillä menossa. Lämmittelyesteet olivat naurettavan pienellä alueella, jopa mineille. Saimme muutaman pikku hypyn siinä aikaiseksi ja muutaman kerran A-esteen kontaktia, jotta Nitalle jää varmasti hyvä mieli.
Nita kävi jäälleen kuumana odotellessa ja muiden virittäessä koiraa, keskityin vain saamaan Nitan rauhalliseksi. Silläkin uhalla, että se menisi lahnaksi radalla.
Ensimmäiselle radalla lähdin rauhallisella koiralla, kunnes joku leikitti lähtöalueella koiraa. Nita otti siitä kierroksia ihan tuhottamasti ja avasi taas sanaisen arkkunsa. Tiedän, että munhan mokahan se on jos koira ottaa noin kovasti paineita, mutta pitääkö sitä koiraa leikittää lähtöalueella?
Ensimmäisen esteen taakse Nita onneksi rauhoittua kun huomasi mitä ollaan tekemässä. Saatiin hyvä ja nopea lähtö, mutta homma tyssäsi jo kolmoselle. Nita jostain syystä kiersi sen ja hyppäsi väärästä suunnasta. HYL siis tältä radalta. Homma kuitenkin loppuun asti, jossa mokailtiin kasilla Nitan vain yksinkertaisesti pysähtyessä katsomaan minua ja viimeinen maalieste sitten kierrettiin tyylikkäästi. Noh :)
Kävin ilmoittamassa ottavani uusintalähdön, joka olikin nopeasti. Nita oli onneksi rauhoittunut ja saatiin parempi lähtö ihan henkiselläkin tasolla. Tai ainakin minä sain. Taas alkoi hyvin, mutta sitten ohjaaja mokasi kun aloin varmistelemaan kolmosta "puskien" Nitan siitä yli, rintamasuuntani jäi putkelle päin ja sinne kutosen putkellehan se neiti pujahti. Tajusi neiti kuitenkin putken suulla, että taisi väärä este olla :) Loppurata mentiin suht nopeasti ja puhtaasti läpi. HYL oli tulos myöskin tältä radalta.
Vaikka radat olivat hylkyjä, olin supertyytyväinen niihin. Harjoituspohjalta lähdettiin näihin ekoihin kisoihin ja sitä myös saatiin. Koira oli selkeästi vähän hämillään uudesta paikasta, joten tällaiset tulee selkeästi tarpeeseen. Radallakin oli Nita vähän ihmeissään eri näköisista aidoista eikä lukinnut esteitä yhtä hyvin kuin kotihallilla. Näitä harjoituksia vaan lisää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti