KoivisCup, episALO 17.8

Parempi myöhään kun ei milloinkaan?

Elokuussa käytiin Nitan kanssa tokoseuramme Koivukylän Koiraharrastajien vuosittaisessa KoivisCupissa ALO-luokka kokeilemassa. Vuosittaisessa kolmen osakilpailun cupissa ei tännä vuonna osallistuttu kuin kerran työvuorojen vuoksi. Viime vuonna menestyttiin hyvin jokaisessa osakilpailussa ja voitettiin "Koiviksen kovin tokoilija"-titteli, vaikea uskoa meistä eh? Postaukset viime vuodesta: 1. osakilpailu, 2.osakilpailu ja 3. osakilpailu.

Viime vuonna oltiin mölliluokassa, mutta nyt lähin korkkaamaan ALO-luokan. Nita yleisesti tekee hirveän kivalla vireellä ja motivaatiolla omalla treenikentällä, mutta sitten muualla kun yrittää käydä treenaamassa niin neiti on lähes keskisormi pystyssä. Tämä ehkä kiteyttää myös oman viha-rakkaussuhteen tokoa kohtaan.

Sunnuntaille sattuikin todella lämmin päivä viileiden kelien jälkeen, joten saatoin jo arvata ettei aivan täysillä pysty koira tekemään. Menin jo aamusta talkoilemaan ja Nita sai oleskella metallihäkissä varjossa lakanalla peitettynä osittain. Melkein jopa hiljaa oli neiti, välillä piti yrittää epämääräisiä ääniä komentaa.

Lämmiteltäessä en saanut Nitaa oikein leikkimään tai juuri tekemään mitään. Siltä tuntui olevan veto ihan veke ja kaikki muu kiinnostavan. Suoritukseen lähdettiin siis sekalaisin fiiliksin, mutta kuitenkin asenteella ettei se ota jos ei annakkaan.

Itse suoritukseen:

Luoksepäästävyys 10

-Ei tainnut vilkaistakkaan tuomaria. Pientä häilyvyyttä omaa vuoroa odottaessa pitkään perusasennossa.

Paikkamakuu 9

-Meni hyvin ekalla käskyllä, lonkkalepoon paikalle jättäessä kuten on alkanut tapana olemaan. Nyt kuitenkin harvinaisen levoton. Ei ollut nousemassa, mutta vaihtoa lonkkaa varmaan kolmesti..

Seuraaminen kytkettynä 10

-Lähti hyvin, mutta loppua kohti löysistyi selkeästi. Vähän kiltti arvostelu.

Seuraaminen taluttimetta 9

-Taas lähti hyvin, mutta nopeasti lässähti. Kuumuus ja pitkä odottelu teki selkeästi tehtävänsä. Käännökset aika laajoja ja lopun perusasentoon piti erikseen käskeä. Taas vähän kiltti arvostelu.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9 ½
-Hiipi vähän.

Luoksetulo 9 ½
-Harvinaisen häilyvä. Tähän asti meidän luottoliike, josta tullut aina 10. Nyt kuitenkin perusasentoon haki hitaasti vaikka laukalla tulikin.

Seisominen seuraamisen yhteydessä 9 ½
-Otti kaksi tai kolme askelta hiipien ennen pysähdystä.

Estehyppy 9 ½
-Karkasi kolmesti esteelle (ei hypännyt) ennen kuin liikkuri kysyi ollaanko valmiita. Itse liike aika hyvä siihen nähden kuinka vähän tätä harjoiteltu.

Kokonaisvaikutus 9 ½

Kuumuus ja pitkä odottelu näkyi selkeästi koirassa, joka ei niin innokkaana enää tehnyt. Muutamia numeroita itse olisin alentanut, mutta ehkä tässä otettiin huomioon erittäin kuuma porottava aurinko ja kuitenkin epistaso.

Yhteispisteet 188/200p 1-tulos, jolla korkattiin 1.sija. Vuoden kovin tokoilija oli tällä kertaa aivan joku muu ihan ansaitusti ;)

Tulevana sunnuntaina olisi sitten meidän ensimmäiset tokokokeet omalla kentällä. Vähän näyttäisi Nita kenties (jos vihdoin ja viimein kiitos!!) aloittaisi juoksunsa ennen sitä, joten saa nähdä onnistuuko osallistuminen ollenkaan..

Aina ei voi voittaa

Paljon hävittiin, mutta myös paljon opittiin ja saatiin ajattelemisen aihetta Nitan kanssa. 

Käytiin tänään Kellokoskella korkkaamassa ensimmäiset TOKO:n möllikokeet seuran ulkopuolella. Luokkana oli turvallinen nakkiALO, mutta tuttujen treenikenttien ja tuttujen koirien jäädessä pois myöskin Nitan innokkuus ja itsevarmuus hävisi. Pienessä mielessäni osasin tätä odottaa, mutta kyllähän se harmittaa kun huonosti menee. Etenkin kun aikaisemmat möllikokeet ovat olleet erittäin onnistuneita. Kaikesta oppii ja niin tehtiin tälläkin kertaa.

Eilisen agilitytapauksen vuoksi Nita oli kovasti varuillaan ja paineistui heti toisen koiran katseesta, leikistä tai muusta palkkauksesta. Otettiin hyviä treenejä ennen paikkamakuuta. Noh paikkamakuuta ei tavallaan edes ollut meillä :D Nita aloitti piippaamisen heti ja nousi perusasennosta varmaan neljä kertaa ennen käskytystä maahan. Paikkamakuusta nousi kahteen kertaan vinkuen - ei yhtään sille normaalia käytöstä.. Paikkamakuusta se on tainnut nousta kerran vaikka olisi mitä häiriötä eikä IKINÄ vinkunut. Tämä siis nollattiin ja syykin paljastui - kauhea pissahätä neidillä vaikka juuri oli saanut rauhassa tehdä tarpeitansa. Just.

Pisteet jakautuivat seuraavanlaisesti:

Luoksepäästävyys          10

Paikkamakuu                  0

Seuruu kytkettynä           8

Seuruu taluttimetta           5 ½

Maahanmeno seuruusta   5

Luoksetulo                      8 ½

Seuruusta seisominen       10

Estehyppy                       6

Kokonaisvaikutus            7

Yhteensä 122,5p

Nita ei ollut yhtään oma itsensä tänään, se haahuili, ei keskittynyt eikä tehnyt omalla innokkuudellaan. Lähes kaikki liikkeet olivat vajavaisia ja jopa vahvat liikkeet feilasi.

Perusasennot olivat aivan hakusessa neidillä ja seuruussa se lähti vain haahuilemaan. Maahanmenossa nousi ylös, mitä sitäkään ei ole tapahtunut ikinä. Luoksetulossa nousi paikasta juuri ennen kuin käännyin antamaan käskyä. Estehyppy meillä on erittäin kesken, joten siihen nähden olin super tyytyväinen toisella käskyllä suoriutumiseen.

Huono päivä tai jotain, aina ei voi mennä hyvin. Tämän vuoksi mölleissä käydään, jotta saadaan treeniä uusista paikoista ja niissä toimimisessa. Eroa esimerkiksi viime onnistuneeseen kokeeseen on paljon, postaus kokeesta löytyy tämän linkin takaa.

Olen kuitenkin tämän päiväisen perusteella päättänyt jättää ilmoittautumatta suunnitelluihin Lahden ja Veikkolan Rally-Tokokokeisiin marraskuussa. Nita tuntuu nyt pyytävän treenitaukoa muista lajeista. Sillä ei selkeästi uudessa ympäristössä riitä innokkuus ja motivaatio työskennellä vaikka kuinka yritän virettä nostatella. En tiedä missä olen tehnyt väärin, mutta tauko tulee varmasti olemaan hyväksi meille molemmilla. Nita on kuitenkin aika nuorella iällä treenannut paljon ja itse kokemattomana ehkä ottanut liikaa sille paineita. En viitsi loppuvuoden Rally-Tokoihin lähteä haahuilemaan ja hakemaan huonoa rataa alle. Pelaan mielummin varman päälle ja Nita saa kisa- ja treenitaukoa kyseisistä lajeista ainakin vuoden loppuun asti. Katotaan sitten uudemman kerran.

Keskityttään nyt siis toistaiseksi vain agilityyn mikä on kuitenkin edelleen laji mikä sytyttää Nitan täysin. 

KoivisCup selätetty!

Postaus on todella myöhässä omien kiireiden vuoksi sekä siitä syystä etten ollut Suomessa viikkoon ;) Joten antakaahan anteeksi!

Pari viikkoa sitten meillä oli Koivukylän koiraharrastajien KoivisCupin viimeinen osakilpailu. Meille luotiin jo vähän leikkimielisesti paineita tulevalle koitokselle - olemme sijoittuneet kahdessa edellisessä osakilpailussa, joten mahdollisuus koko Cupin voittoon oli mahdollinen.

En ole yleensä näitä jännittänyt, koska tunnelma on ollut aina ihanan rento kaikkien kannustaessa toisiaan ja tuomarit arvostelevat hyvin mölliluokan sekä ottavat olosuhteen hyvin huomioon. Tällä kertaa kuitenkin jännitin aika paljon.. Samalla kentällä, vain pienen aidan toisella puolella oli jälleen agility menossa samaan aikaan. Kouluttajatkin olivat sitä mieltä, että häiriö on aivan liian suuri möllitasoiselle nuorelle koiralle, jolla on agility pääharrastuksena, mutta tälle järjestelyllä ei voinut mitään. Näillä eväillä oli mentävä.

Kisapaikalle tuleminen aiheutti jo hämminkiä kun Nita paineistui aivan liikaa katsoessaan toisen koiran leikkivän - meni aivan haukkumiseksi ja hihnassa riepomiseksi. Olisin voinut kääntyä jo kotiin.

Luoksepäästävyys oli ihan hyvä, Nita nousi kyllä, mutta iloisesti heilutteli häntää. Tuomari kosketteli vähän ihmeellisesti kuonosta ottaen kiinni, josta Nita ei oikeen pitänyt sietäen sen kuitenkin.
Paikkamakuu järjestettiin onnneksi niin, että agilityssä oli rataantutustuminen käynnissä. Saatiin häiriötön ympäristö. Nita ei noussut paikkamakuusta, mutta meni tuplakäskyllä kun nousi kerran sieltä ylös.

Yksilöarvostelussa agility pyöri tehokkaana vieressä ja voin sanoa, että kyllä jännitti! Kaikki jännitys onneksi katosi kun astuin kentälle ja ensimmäisen liikkeen aikana huomasin, että Nita ei ole häviämässä minnekkään. 

Nita suoritti parasta seuruuta ikinä siltä, oli hyvin innokas eikä taluttimettakaan lähtenyt haahuilemaan. Pientä epäselvyyttä oli yhdessä vaiheessa tuomarin kanssa mikä tehtävä suoritetaan, koska liikkeenohjaajaa ei jostain syystä ollut eikä tuomarin huuto kuulunut kentälle asti.

Piste taulukko näyttää tältä ja voin sanoa olevani hirmu ylpeä Nitasta! Ketkä eivät muista aiemminsta postauksista niin mölliluokassa sai jättää kaksi liikettä pois ja paikkamakuu on minuutin.

Luoksepäästävyys               10
Paikalla makaaminen            8
Seuraaminen kytkettynä       10
Seuraaminen taluttimetta       9,5
Luoksetulo                           10
Seisominen seuruusta            9
Kokonaisvaikutus                 10

Kokonaispisteet kertoimineen olivat 140,5/150, josta napsahti ykköstulos.

Fiilis tuon koitoksen jälkeen oli uskomattoman hyvä! Kyllä sai olla tyytyväinen! Sain itsekkin opetuksen vain luottaa koiraan eikä aina pelätä pahinta.

Ilta oli jo pitkällä ennen kuin saatiin tulokset. Ja kappas! Meille napsahti tämän osakilpailun 1.sija TOKOssa ja lisäksi koko KoivisCupin voitto TOKO puolella. Hirmu hyvä ilta! Super nahkatyttö!

KoivisCupin voitosta saatiin hieno punottu hihna sekä 25e lahjakortti Musti ja Mirriin

Hermoromahdus ja 2.sija

Hmm tota noin. Mitenköhän voin edes kuvaille tämän iltaisen tunteiden skaalaa KoivisCupin kisoissa. Olin kyllä hiuskarvan varassa hermoromahduksesta kiitos suipponeidin. Onneksi selvittiin pää kasassa kotiin asti.

Tokoseuramme Koivukylän Koiraharrastajat Ry järjesti KoivisCupin toisen osakilpailun seuran jäsenille. Tarkoituksenamme oli siis osallistua treeniryhmämme kanssa möllitokoon kuten aikaisememminkin. Tällä kertaa agility järjestettiin samaan aikaan, joten päätin kysäistä saisinko osallistua siihen vaikka tässä seurassa en agilitya edusta. Pienen keskustelun jälkeen sain luvan osallistua tosimöllil-luokkaan agilityssä. Se oliko tuo fiksu päätös, voikin olla montaa mieltä.

Tiesin ottavani pienoisen riskin mennessäni agilityyn kun tiesin Nitan kiihtyvän kovasti siitä. Ajattelin kuitenkin mokan jo tapahduttua kun kisat oliva käynnissä samaan aikaan kuin toko. Ojaan mennään silti heh.

Olin tällä kertaa yksin kisoissa ilman avustajaa, BIG MISTAKE. Ajattelin pärjääväni ihan hyvin Nitan ollessa häkissä. Noup. 

Nitan häkkihän on vain kevyt häkki, noh tilanne olis sitten se, että jätin rauhallisen koiran häkkiin ja lähdin talkootöihin kunnes nimeäni huudetaan ja sanotaan, että koirani tulee kohta häkistä ulos. Jes.

Siinä vaiheessa alkoi jo usko loppua enkä tiennyt nauranko vai itkenkö :D Nita kävi aivan ylikierroksilla, enkä päässyt esim juoksemaan sen kanssa, koska agility esti pääsyn portille. Yritin epätoivoisesti kuluttaa neidiltä energiaa ja saada sitä keskittymään. Lopuksi Samuli ja veljeni Joel tulivat pelastamaan antamalla lisäkäsiä..

Tilanne vain paheni kun olimme lähtövuorossa agilityyn. Rata oli todella yksinkertainen 7 esteen rata (putkia ja hyppyjä), jossa oli yksi valssi vähän hankalassa paikkaa. Noh Nita lähti kuin raketin suusta ja viis veisasi hienosta valssistani. Saatiin rata loppuun ja juuri kuin heitin palkan Nitalle niin sehän päätti mennä moikkaamaan koiria metrin päähän maalilinjasta (älkää edes kysytkö mielipidettäni koirarivistöstä METRIN päässä maalilinjasta mölliluokassa). Tulos 10rv (oikeasti HYL). Toisella kierroksella muutaman mutkan vuoksi 10rv.

Kerkesin "rauhoittua" muutaman minuutin ja yritin saada Nitaa keskittymään. Eih, se päätti vain kuikuilla muita, vetää, haukkua, vinkua ja yrittää juosta jokaisen liikkuvan ihmisen/koiran perään leikkimään. Tässä vaiheessa taisin jo tirauttaa muutaman kyyneleen kun nimeäni huudettiin paikkamakuuseen. Meinasin jo huutaa takaisin keskeyttäväni. Keräsin kuitenkin itseni kasaan ja marssin kisa-alueelle.

Paikkumakuusta olisi itse laittanut pisteet nollille. Nita siis nousi kokonaan ja lähti puoleen väliin vastaan. Makuu oli kohti agilityrataa, jossa joku meni juuri putkeen ja Nita oli omasta mielestänsä aivan väärässä paikassa :) Tuomari oli kuitenkin hyvin hyvin kiltti tuossa tilanteessa ja sanoi häiriön olevan kohtuuton nuorelle koiralle, arvosana tuli siltä ajalta kun koira oli paikallaan.

Muuten olin todella tyytyväinen! Tämän kertainen tuomari oli muissa liikkeissä tiukempi kuin viime osakilpailuisssa. Toinen sija napsahti tokosta :)

Seisominen seuruusta

Rakas riiviö <3

Nyt menen tästä rauhoittumaan ja nukkumaan.