Mietin pitkään olenko valmis maksamaan pentukurssista toisen koiran kanssa. Ehdottomasti kurssia suosittelen, jos on ensimmäinen koira kyseessä, mutta toisen kohdalla on yleensä jo paremmat käsitykset mitä haluaa tehdä sekä mitkä keinot mahdollisesti auttavat saavuttamaan tavoitteen.
Kaverini kuitenkin vinkkasi harrastuskoiran pentukurssista, joka vaikutti hyvin lupaavan kuuloiselta meidän molempien mielestä. Toki hintaakin oli vajaa 100 euroa. Kurssille ilmoittauduttiin ja odottelinkin sitä innolla. Nyt kuitenkin kun kolme kurssi kertaa on takana, tuntuu kurssi rahan hukkaukselta ainakin meidän osalta.
Ajattelin etukäteen, että jos ei muuta niin saadaan satasen edestä häirötreeniä - noup. Neliön muotoinen sisätila on jaettu viiteen "lokeroon", jotka on peitettu näkösuojalla sivuista. Vicky käytännössä näkee vain yhden koiran, se joka on edessä huoneen toisella puolella. Kovin isosta häiriöstä ei siis voida puhua,
Ensimmäisellä kerralla katsottiin kuinka hallussa on koiran huomion saaminen nimellä kutsuttaessa sekä treenattiin katsekontaktia.
Toisella kerralla jatkettiin katsekontaktin harjoittelemista, sekä namista luopumisesta. Piti saada myös naksuttimen avulla koira kiinnostumaan pahvilaatikosta.
Kolmannella kerralla opeteltiin kosketuskepin käyttö (jota kouluttaja ei kuitenkaan suosittele kisatokoliikkeisiin), haettiin kaikki neljä jalkaa laatikon sisälle sekä äänisiedätystä.
Kaikki hyviä harjoituksia, mutta ei sellaista mitä en olisi osannut opettaa/harjoitella kotona. Siitä syystä kurssi tuntuu turhalta kun odotukset uuden oppimisesta olivat aika korkealla eikä näistä ole hirveästi uutta ideaa saanut nimenoman kisakoiran koulutukseen. Katsotaan mitä seuraavat kaksi kertaa tuovat tullessaan.
Nyt pitäisi alkaa V:n kanssa treenailemaan tokon alkeita pikku hiljaa. V tykkää selkeästi olla edessä esim istumassa eikä hakeutua yhtään sivulle istumaan. Myöskin kun asiat on opetettu operantisti naksuttimen avulla, ei se seuraa namihoukutusta :D ;D En siis voi mennä sieltä missä aita on matalin, vaikka Nitalla perusasennon opetus tuli helposti houkuttelemalla asentoon eikä namikäden häivyttäminen loppupeleissä ollut iso juttu.
Jatketaan myös etujalat laatikolla-temppua ja koetaan hakea takajalkoihin liikettä.
Mitä häiriöön tulee, tarkoituksena olisi mennä joku päivä Itikseen pyörimään pennun kanssa ja naksuttelemaan katsekontaktista sekä jos vaikka Ojangossa olisi jotkut agilitykisat menossa mitä voisi käydä tuijottelemassa.
