28.12.2013

Pitkästä aikaa agilityliitoa

Vesisadetta piiloon Purina Areenalle - kerrankin hovikuvaaja kera. Valitettavasti kuvien laatu on aika kamala, ei yksinkertaisesti riitä kalusto kuvamaan hallissa nopeaa koiraa ja salama on ainoa mikä edes "pysäyttää" liikkeen.

Tänään otettiin tehtäväksi harjoitella neliörataa, jossa koko ajan vaihdellen tein valsseja, välistävetoja ja takaakiertoja. On muuten erittäin hyvä tehtävä! Nita oikein loisti tänään ja luki hyvin pienestä ohjaukset. Ja luulin, että nämä olivat niitä meidän ongelmakohtia! Muutamia kertoja otin eri variaatioilla, mutta en viitsinyt hyviä suorituksia enempää hinkata. Oli neidilläkin motivaatio tänään kohdillaan, pieni tauko ei ole tehnyt pahaa kummallekkaan :) Omaa ohjausta kun saisi vielä rauhallisemmaksi.



Otettiin lisäksi myös pientä estetreeniä kohteina keinu, A-este sekä kepit. 
Keinua olen harjoitellut naksuttimen kanssa "paiskausleikillä". Nitalla on nuo kontaktit aika lempijuttu jatkuvan palkkauksen takia, joten keinun pohjaharjoitukset sujuivat nopeasti. Niitä on tehty aina välillä. Olen siis opettanut ensin tassulla koskemaan keinun alastuloa kun toinen pää on tuettuna siivekkeen päälle. Sitten vaikeutettu pyytämällä sivusta hyppäämään alastulolle, jotta keinu pamahtaa maahan. Tämä on ollut Nitalle huippujuttu ihan tuon ääniherkkyydenkin kanssa. Sille on huomattavasti helpompaa, jos se saa itse tuottaa äänen. Tänään sitten muisteltiin ensin tuota alastuloa ja sitten varovasti koko keinua Samulin hidastaen alastuloa. Muutamia toistoja ja homma lähti sujumaan todella hyvin. Nitalla on hyvä vauhti keinulle, aluksi pitää kyllä erillisillä kerroilla treenata keinua ja puomia etteivät ne "sekoitu" keskenään. Muutaman kerran hölmö tajusi vähän liian myöhään keinun tulevan alas.. En voi olla muuta kuin tyytyväinen tuon keinun tämän hetkiseen tilanteeseen, alla pieni videopätkä :)



Otettiin vielä muutama toisto A-esteellä, joka siis aivan ensimmäisiä kertoja kokonaisena. Esteelle on toistaiseksi valkkautunut simppeli sana "aaa". Saa nähdä jääkö se vai keksinkö jonkun järkevämmän.. Puomi kun on meillä "kiipee" ja alastulo "koske".

Kepit meillä on hyvin, hyvin alussa eikä oikein tulosta tule. Olen joutunut muuttamaan taktiikkaa kun yksinkertaisesti ei 2by2 -tekniikka meillä luonnistunut. Tästä teen ihan erillisen postauksen turhautumispatoutumisista :)

Maanantaina lyhyet treenit seuraavan kerran sekä tiistaina iltapäivällä ennen ilotulituksia. Tavoitteena väsynyt ja rauhallinen koira. Saa nähdä!
Huomenna onkin itselleni hyvin jännitävä päivä! Ei tosin liity koiraharrastukseen ;)


23.12.2013

Hengissä ollaan

Hengissä ollaan vaikka meistä ei olekkaan kuulunut pitkään aikaan. En ole oikein inspiraatiota löytänyt blogin kirjoitteluun näiden masentavien kelien vuoksi. Pohjoisemmassa osassa Suomea on varmaankin lunta? Te onnelliset!
Ihmeitä ei olla puuhattu, ohjatut agilitykerrat ovat joulutauolla ja niihin palaillaan tammikuun puolella. Viimeinen kerta oli kyllä mukavan onnistunut, koira loisti ja ohjaaja mokaili (persjättö on ilmeisesti oma kammotus kun ei vaan onnistu kiitos lihasmuistin!). Nita käytös on parantunut hallilla huomattavasti, oikein taakka vierähtänyt harteilta kun harjoittelu on tuottanut tulosta. Valppaana täytyy edelleen olla eikä koira vieläkään kestä muiden treenejä, mutta hiljaa hyvä tulee.. Nyt malttaa jo keskittyä, jos mini-kokoinen koira treenaa samalla.
Pyhävapaina olisi tarkoitus hallilla käydä harjoittelemassa keppejä, A-estettä ja keinua. Koitetaan keskittyä niihin vähän aikaan kun ratatreenit ovat lähteneet oikein sutjakkaasti sujumaan.
Aivan kommelluksitta ei olla selvitty vaan koirapuistossa keppihulluaussi ei tykännyt hyvää Nitan tunkiessa uteliasta kunoansa liian lähelle HÄNEN keppiänsä. Tappeluhan siinä tuli ja tuloksena Nitalla kulmahampaalla reijitetty korva. Olisko korvakoru joululahjaksi?
Läpi meni korvasta, mutta onneksi "reikä" on aika pieni ja pysynyt hyvin puhtaana. Taisin jonkun toisenkin naarmun löytää koirasta ja putsaustoimenpidehän oli aivan kammottava kun neidin olisi pitänyt vessaan mennä (Nita ei tykkää meidän vessasta, koska siellä neiti joutuu koiria syövän vesisuihkun alle).
Näistä surkeista keleistä huolimatta reippailtiin yli kaksi tuntia Uutelan venerannan metsissä kera isän. Kameraa en ottanut mukaan roikkumaan masentavan "jouluisen" kelin vuoksi.
Muita, jotka ovat aivan mansentuneita näistä Etelä-Suomen keleistä? Ehkä tämä tästä voitoksi vielä muuttuu :)
Rauhallista Joulun odotusta! Huomenna se jo koittaa!

10.12.2013

Talvisia mökkikuulumisia

Viikonloppuna oli ihana ja rentouttava pitkä viikonloppu mökillä. Siellä oli jo aivan talvi ja luntakin oli ihan mukavasti, takaisin Helsinkiin tulessa sai tosin taas pettyä lumettomuudesta. Nyt onneksi jo ripottelee <3 Onko muita "talvi-ihmisiä"? Pidän talvesta muutaman kuukauden, kunnes ainiainen kylmä ja vaatteiden  pukeminen alkaa kismittämään. 


Nita taas tuntuu rakastavan lunta. Toinen oli aivan sekaisin lumihiutaleista ja lumipallojen ihanuudesta.



Nyt kun alkaa tuo pakkanen myös kiristymään ja etenkin täällä etelässä tuo todella jäätävä tuuli lisää kovasti pakkasen "tuntua". Takitan Nitaa lenkeillä aika harvoin, vain jos isompia -20 asteen pakkasia on. Kuitenkin esimerkiksi tallille on takki laitettava päälle, kun seisontaa tulee ihan väkisinkin. Eilen tallilla ollessani Nitalla oli varmuuden vuoksi Hurtan toppamanteli päällä - Nurmijärvellä oli -12 astetta ja pieni tuuli. Nita tärisi aivan alusta alkaen enemmän tai vähemmän. Autossa en pitänyt takkia päällä juuri lämpöeron vuoksi. Huh.. Ehkä neiti on vain herkempi palelemaan? Tuo Hurtan manteli ei jotenkin Nitalle istu ja on hieman liian isokin. Se ei myöskään yhtään pidä moisesta rätistä päällä. Toisin kuin BOT verkkoloimi, joka tuntuu olevan tarpeeksi "arvokas" meidän neidin takamukselle :) Taitaa mennä tuo Hurtan manteli myyntiin (HUOM HALUKKAAT) ja laitoin hups! PerusPompan tilaukseen... Älkää kertoko Samulille.


3.12.2013

Valmistautuminen Uuteen Vuoteen

Nyt kun ollaan jo virallisesti joulukuunpuolella niin on varmasti jo sallittua aloittaa Jouluhössötys? Lunta saisi jo pikaisesti tulla, sillä ajattelin joulukortit sukulaisille ja ystäville lähettää ja suunnitelmana olisi ottaa Nitasta jouluinen kuva lumenkeskellä.
Ennen kaikkea itseäni kuitenkin huolestuttaa Joulun jälkeinen Uusi Vuosi. Uudet kujeet ja tähän tyyliin, mutta ilotulitteet eivät olleet aivan Nitan mieleen. Muistatteko postauksen viime vuodelta, käy kurkkaamassa se tästä mikäli ei muistu.
Haluan nyt valmistutua paukkeeseen hyvin, jotta Nitalla olisi mahdollisimman hyvä olla. Todennäköisesti olemme menossa kavereiden luokse Vihtiin viettämään Uutta Vuotta, siellä ilotulitukset ovat toivottavasti hieman hillitympiä. Kotona talomme vieressä on niitty missä oli porukkaa todella paljon ilotulitteiden kanssa. Helsingissä kun aukeat alueet ovat vähissä.
Nita kuitenkin viime vuonna säikähti niin pahasti, että paukkuarkuutta sille on selkeästi jäänyt. Tätä ongelmaa kun ei esiintynyt ennen kyseisestä tapahtumaa. Harmittaa.
Olen siedätellyt sitä koviin ääniin ja tarkoituksena olisi nyt joulukkuussa extra paljon naksutella ääninauhan kanssa ilotulitteiden ym. kovia ääniä.
Olen lueskellut noista rauhoittavista tuotteista mitä esimerkiksi Mustilla ja Mirrillä myydään. En koiraa halua rauhoittaa sillä tavalla fleguksi vaan joku tuollainen tuote tavallaan rentouttamaan sitä. Mustilla ja Mirrillä olisi tarjolla esimerkiksi Serene-UM sekä Vet's Best Comfort Calm. Itselläni ei ole kokemusta vastaavista ja hieman arveluttaa vastaavien tuotteiden käyttö. Kuitenkin positiivisia kokemuksia olen lukenut netistä ja hevosille on paljon luonnollisia "rauhoittavia"/tasaannuttavia tuotteita, joilla esimerkiksi ei ole mitään dopingkarenssia ym.

Serene-UM:in tuoteselosteesta napattu seuraava:

"Ravintolisä kaikille lemmikeille stressiä aiheuttavien tilanteiden yhteydessä (ukkonen, ilotulitus, ahdistuneisuus, matkustaminen jne).
Aloita hyvissä ajoin.
Serene-UM on luontainen täydennysravinto, joka sisältää ainesosia jotka maksimoivat elimistön serotoniinintuotantoa. Serotoniini on keskushermostossa esiintyvä mieltä tasapainottava aine. Elimistö siis itse tuottaa serotoniinia ravinnon mukana saamistaan ainesosista. Juuri nämä ainesosat ovat Serene-UM valmisteen perusta. Serotoniini on mukana myös elimistön muiden mielihyvää tuottavien aineiden vapautumisessa. Esimerkiksi koiraa, joka ei arvosta palkitsemista tarpeeksi on vaikea kouluttaa, koska palkitsemisen tuottama mielihyvä ei ole tarpeeksi suuri ja siten oppimista motivoiva. Serene-UM sopii siis erinomaisesti myös näille eläimille lisäämään palkitsemiseen liittyvää tyydytystä, ja siten motivoimaan oppimaan tehokkaammin.

1 tabletti sisältääL-tryptofaania 48,5 mg, Akaasiakumi 20 mg Kalsium (karbonaattina) 14,90 mg Inositoli 12,1 mg, Niasiini 42,80 mg Tauriini 12,10 mg B6-vitamiinia 16,17 mg D3-vitamiinia 9,35 KY luonnollinen makuaine 6,6 mg sinkkiä 0,107 mg, E-vitamiinia 0,825 KY, seleeniä 0,00022 mg  "

Ja Vet's Best Comfort Calm:

"Rauhoittava ja tasapainottava valmiste auttaa helpottamaan jokapäiväisistä stressin aiheuttajista, kovista äänistä ja isoista tapahtumista. Tryptofaani ja virmanjuuri ovat tunnettuja luonnon rauhoittajia. Jo antiikin Kreikkalaiset käyttivät virmajuurta moninaisiin ongelmiin, kuten hermostuneisuuteen ja unettomuuteen

Tuotetiedot: 5-Hydroksitryptofaani 25mg Rohtovirmajuuri (valeriana) 25mg

Muut ainesosat: Omenajauhe, omenapektiini, oluthiiva, kalsiumkarbonaatti, maksa (sianliha, josta rasva on poistettu), magnesiumstearaatti ja luontaiset aromit."



Kuulisin mielelläni, jos jollakin lukijoista on kokemusta kyseisistä tuotteista tai olisi ehdottaa jotain muutta vastaavaa tuotetta.

1.12.2013

Agilityepikset Salossa

Jännitysmomentti oli korkealla kun startattiin auto kohti Salon agilityepiksiä. Koska Nitalla puuttuu vielä A-este estevalikoimasta, mentiin ihan starttiluokka, joka oli lyhyt hyppäri.
Nita käyttäytyi oikein mallikkaasti kisapaikalla, naksuttelin koko ajan kontaktista ja rauhallisesta olemuksesta. En halunnut, että se alkaa haukkumaan kilpaa toisten koirien kanssa. Mielummin radalla liian fleguna vielä tässä vaiheessa kuin haukkuen ja riepoen hihnassa. Starttiluokka aloitti ja makseja oli tällä kertaa 21 kpl. Lähdettiin kahdeksantena ja radan lyhyydestä johtuen koirakot menivät todella nopeasti. Ihanneaika luokassa oli todella reilu 60s - olihan luokka tarkoitettu aloitteleville koirakoille.

Ratapiirustuksen nähtyäni hieman jännitti valssikohdat, koska niissä pitäisi petrata - etenkin kun putket olivat aika houkuttelevat. Nitahan on alkanut selän taakse karkaamaan ja jotenkin se lukee valssin todella myöhään ja kerkää jo juosta aivan ohi. 


Rata meni oikein mallikkaasti, vauhtia riitti! Haha nyt tiedän miksi Nita noissa valsseissa karkaa... Noh totta kai se on tavan oppinut, jos olen useamminkin tehnyt valssin jälkeen heti persjätön! En itse edes tajua sitä tehneeni ennen kuin radan lopussa. 


Tuloksemme oli -43,5 ja sillä kiivettiinkin toiselle sijalle! Super suippistyttö! 

Näillä fiiliksillä on hyvä jatkella ja ottaa tähtäimeksi ensi vuoden puolella seuraavat epikset :)


There will always be some light

Perjantain ohjatut treenit muuttuivat itsenäisiksi kun valitettavasti yksikään ohjaajista ei päässyt Purina Areenalle, päädyttiin siis radan rakennukseen treeniporukalla.
Ratana oli kakkosluokan rata (!), josta jätimme Nitan kanssa alun pois keppien vuoksi. Oheisessa kuvassa on ratamme ilman alkuosaa. Nita yllätti aivan täysin ja suoritti radan nollana heti ensimmäisellä kerralla, muutaman kerran korjailtiin valsseja palkkaamalla välissä ym. sekä pikaopettelin ysille niistosokkarin takaakierron sijaan saadakseni mahdollisuuden päästä kymppi aidan oikealle puolelle. Yksi nollasuorituksista saatiin jopa videolle taltioitua ja vitsi kun on super suippis!





Tuota videota katsoessa on ilo huomata, että päähäni on vihdoin takoutunut kropan käyttäminen. Eihän se vieläkään mitään täydellistä ole, mutta selkeästi jo parempaa. Kakkosaidalle jouduin selkeästi kääntämään kroppaani kovasti, jotta saisin Nitan pois houkuttelevalta putken suulta. Valssit taas ei tunnu onnistuvan ja Nita monesti juoksee aivan täysiä ja karkaa selän taakse. Niihin tarvitaan kovasti harjoitusta. 

Täytyy kyllä sanoa, että nyt tuntuu että Nita on oikein puhjennut kukkaan tässä lajissa. Sille on yhtäkkiä kehittynyt mukava estehakuisuus, se lukee ohjausta yhä herkemmin ja opitaan yhdessä koko ajan uutta. Ei voi olla kuin tykkäämättä!


29.11.2013

Hengissä ollaan

Blogin päivittely on jäänyt todella vähälle, pahoitteluni siitä. Yritän tsempata tämän kaiken kiireen ja pimeyden keskellä :)
Viikot ovat tosiaan kuluneet töissä, tallilla ja pienesti aksaa treenaten. Iltaisin ei ole enää jaksamista löytynyt raapustella ajatuksia tännekkin vaan kiitettävän nopeasti sänky on kutsunut nukkumaan.
Jospa tämä tästä kun lunta saapuu, saisi vähän valoisuutta?
Käytiin viime viikolla illalla myöhään pientä ratatreeniä ottamassa, vastaavaa rataa kuin edellisissä ohjatuissa treeneissä. Ihan hyvinhän se meni ja kirppu toimi loistavasti. Ainoastaan tuonne selän taakse katoamistempuille täytyy tehdä jotain. Valsseissa tuppaa sinne juoksemaan ja tätähän emme halua.
Tänään onkin illalla ohjatut treenit, viime viikolla kun emme päässeet paikalle. Toivottavasti saadaan ensiapua tuohon selän taakse tuhnutteluun sillä kuten kalenterista huomaa niin agilityepikset olisivat tiedossa huomenna Salossa. Saa nähdä mennäänkö syteen vai saveen :)
Strategiana olisi tauoilla naksuttelua vaan kontaktista ja rauhallisesta olemuksesta, rauhassa radalle ja katsotaan mitä tulemaan pitää. Luokkana on ihan "starttiluokka", jossa on pelkkiä putkia ja hyppyjä. Ehkä me ensi vuoden kevättalvella saadaan kaikki kontaktiesteet kuntoon, että päästään kunnolla epikset aloittamaan?




Vihdoin saimme myös virallisen lausunnon Kennelliitosta - tuloksena hienosti lonkat A/A ja kyynärät 0/0


17.11.2013

Pienin askelin eteenpäin

Olin jo kirjoittanut perjantaina valmiiksi postauksen tarkoituksena vain lisätä siihen muutama kuva myöhemmin. Postaus oli kunnon masisfiiliksellä kirjoitettu johtuen Nitan epävarmuudesta ja siitä lähtöisin olevaa haukkumista. Turhautti kun treenitkin ovat menneet huonosti Nita käytöksen vuoksi.


Tyttö pääsi kuitenkin aivan yllättämään!

Perjantain ohjatut treenit menivät niin hyvin kun vain voi kuvitella, olin aivan äimän käkenä. Olin melkein jo valmiiksi luovuttaja asenteella menossa - "eihän tästä tule kuitenkaan mitään". Onneksi nostin itseni sieltä häpeän ja itsesäälin keskeltä ja tein asialle - eli Nitan käyttäytymiselle jotain. 
Maksikoirat olivat viimeisenä vuorossa, joten Nita sai ensin odotella autossa ja sen jälkeen kävelin sen kanssa paljon koko ajan naksutellen kontaktista. Kehuin todella paljon hienojen ohituksien jälkeen ja kerroin kuinka hieno suippis se onkaan. Ajattelin homman räjähtävän käsiin hallissa, mutta ei. Kävin takaoven kautta muutaman minuutin kerrallaan hallissa sisällä katsomassa muiden treenejä, koko ajan naksutellen kontaktista ja hiljaisuudesta. Myöskin naksu aina kun Nita katsoi toisen koiran menevän putkeen ilman haukkumista! Uskomatonta. Muutamia toistoa näitä muutama minuutti kerrallaan ja sitten takaisin ulos. Paketillinen nakkeja taisi mennä ennen kuin päästiin radalle. 

Radallakin Nita yllätti täysin ja luki ohjausta todella tarkasti. Se meni aivan kuin jossain hidastetussa leffassa missä kaikki vain menee nappiin ja ilmassa pyörii romanttinen "kaikki on mahdollista" -efekti. Anteeksi mitä?
Olisin voinut alkaa nauramaan onnesta radalla niin hienolta se hetki tuntui kun isojen ongelmien jälkeen näkee onnellisen, rauhallisen, mutta innokkaan koiran radalla. Kouluttajan kommentti radasta tiivisti tunnelman - "siis todella hienoa, mitä ikinä oletkaan tuolla ulkona tehnyt niin jatka samaan malliin".

Enempää en viitsi treenejä analysoida kuin todeta, että harmi ettei tullut videolle!

Perjantain rata:
Kakkonen pakkovalssin tapainen, nelonen päällejuoksu, kutosen ja seiskan välissä valssi ja kasi takaakierto.

Lauantain rata:
Nelonen päällejuoksu + valssihässäkkä, seiskalle sylkkäri, kasille takaakierto ja sitten vain kiidettiin :)


Arvonnan voittaja!

Kiitos kaikille arvontaa osallistuneille ja iso kiitos ennen kaikkea hyvästä sekä rakentavasta palautteesta!
Arvonta suoritettiin puolueettomasti perinteisellä "vedä nimilappu hatusta" -tekniikalla, onnetar sai olla peliinsä keskittyvä avomieheni Samuli.

Ja voittajaksi selviytyi...


12.11.2013

Meidät on jälleen haastettu!

Haasteen meille heitti Riitta, kiitos!


11 kysymystä -haasteen säännöt

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille
4. Pitää valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.


11 asiaa minusta

1. Haaveilen urasta autoalalla ja BMW on lähellä sydäntäni, ajokkina on kuitenkin Seat Leon 1.9TDI
2. Olen kihloissa ja häitä suunnitellaan muutaman vuoden päähän opiskeluistani riippuen.
3. En vain pysty ajamaan pitkiä matkoja autolla soittamatta kenellekkään. Ei vain onnistu.
4. Kelaan digiboksille tallennetut kauhuleffat läpi, en uskalla katsoa niitä kunnolla.
4. Hiuspuuteri pelastaa blondit hiukset aamuisin
5. Haluaisin kovasti repäistä ja värjätä blondit hiukset ruskeiksi. En kuitenkaan uskalla.
6. Haluan muuttaa pois pääkaupunkiseudulta, mutta kuitenkin Uudenmaan alueelle.
7. Syön rasiallisen viinirypäleitä ihan hetkessä.
8. Rentoudun kaikista parhaiten sohvalla miehen kainalossa telkkaria katsellen.
9. Tykkään tälläytyä ajoittain huolella, mutta verkkarit ovat kuitenkin pop.
10. Minulla on 2 ruuvia oikeassa kyynärpäässä, luuruhje vasemmassa ranteessa, silmäkulmani on liimattu "kasaan" ja polvessani on rasitusvamma.
11. Olen hulluna Polly -suklaakarkkeihin, punainen pussi!


Haastajan osoittamat 11 kysymystä

1. Jos sinun pitäisi muuttaa ulkomaille, mihin maahan muuttaisit?
Tämä on aika vaikea. Varmaan Britteihin tai sitten jonnekkin lämpimään.

2. Kolme maata, joihin et haluaisi matkustaa? Miksi?
Irak, Iran ja Korea. Kaikki on hieman epäilyttäviä maita lähtee turistiksi. En uskaltaisi.

3. Kumpi on söpömpi, pentu vai veteraani-ikäinen koira?
Pentu ehdottomasti! Voiko tähän muuta sanoa :D

4. Liittyykö unelma-ammattisi eläimiin? Miksi/miksi ei?
Tavallaan, unelmoisin eläinlääkärin ammatista, mutta tiedän kuitenkin itseni tuntien ettei minusta varmaan olisi siihen kuitenkaan. En myöskään ole vuorotyönystävä sitä lentokentällä tehdessäni.

5. Pelottavin hetki koirasi kanssa?
Se on Nita pääsi pienempänä normipannasta irti ja juoksi suoraan autotielle. Sydän jätti kyllä useamman lyönnin välistä ja kiitän edelleenkin, ettei autoja tullut myöhäisen kellonajan vuoksi.

6. Luetko paljon muita eläinblogeja?
Paljon koira- ja hevosblogeja.

7. Asuisitko mielummin maalla vai kaupungissa? Perustelut.
En haluaisi aivan landella asua, koska olen koko elämäni asunnut Helsingissä lukuunottamatta 2v Vantaalla. Haluaisin kuitenkin Uudellemaalle muuttaa vähän sivuun omaan rauhaan, mistä kuitenkin on järkevä ajomatka palveluille sekä töihin pääkaupunkiseudulle.

8. Missä asioissa haluaisit kehittyä koiranomistajana?
Tietyissä tilanteissa motivoimaan koiraa paremmin ja myöskin hillitsemään hermojani.

9. Pahin pelkosi?
Että jäisin aivan yksin vailla läheisiä ihmisiä.

10. Missä (elämäntilanteessa) luulet olevasi 3 vuoden päästä?
Jos suunnitelmat pitävät niin opiskelisin AMK:ssa autoinsinööriksi toivottavasti aikuispuolella oman työn ohessa. Säästäisin omaa asuntoa varten miehen kanssa.

11. Mikä on mielestäsi paras valokuva lemmikistäsi? Miksi?
Tämä on kyllä supervaikea!
Toisaalta tämä aika tuore kuva on mielestäni ihan taiteellisesta näkökulmasta katsottuna mielenkiintoinen ja Nita on ihanan tyyni.
Myöskin Nitan pentukuva on mielestäni aivan mahtava, se jotenkin kiteyttää Nitan olemuksen ja perusluonteen vielä tänäkin päivänä.







Kysymykseni haastetuille

1. Voisitko kuvitella ottavasi tatuoinnin, miksi/miksi et?
2. Mikä on suurin unelmasi ja pahin pelkosi?
3. Paras muisto lapsuudestasi
4. Mitä harrastusta olet aina halunnut kokeilla?
5. Oletko harkinnut toista/useampaa koiraa?
6. Mitä mieltä olet koiran leikkauttamisesta?
7. Tavoitteesi koiranomistajana?
8. Minkälaisia blogija löytyy bligilistaltasi?
9. Mihin maahan haluaisit matkustaa?
10. Milloin aloitat Joulun odottamisen?
11. Mitä teet työksesi?

Haastetut blogit:


Acting Pocoyo
Sileäkarvainen Collie Vinja
Acting Top Dog
Rocky ja Amor
Kiira ja kiharat



6.11.2013

Kesäkuvahaaste, pieni pilkahdus menneestä kesästä

Vihdoin ja viimein sain aikaiseksi toteuttaa kesäkuvahaasteen, jonka olemme vastaanottaneet kolmeen otteeseen :) Meidät tähän haastoivat blogit Trikkihirmu ja HulikettuNanni ja Fiilis sekä Times Like These. Kiitos!

Ideana on siis ytimekkäästi palata vielä kerran menneeseen kesän lämpöön ja aurinkoon laittamalla seitsemän kuvaa muistuttamaa kesästä sekä valaisemaan niitä yhdellä sanalla.

Meidän kesä siis koostui näistä:

Mökkeilyä

Rentoutumista

Agilitya

Vesinokkaeläinkö?

Yhteenkuuluvuus




Kehäpönötystä

Onnistumisia

Haastan seuraavat etsimään tähän jatkuvan sateen keskelle hieman aurinkoa :)

Eedla
Acting Top Dog
Niittipanta naulakossa


Muistakaahan osallistua arvontaan!

5.11.2013

Vihdoin taas arvotaan!

Kuten lupasinkin, nyt on edessä taas Contact Game -blogin arvonta, tällä kertaa syysteemalla mennään. Mielestäni on mukava järjestää aika ajoittain lukijoille arvontaja, kiitoksena rohkaisevista kommenteista ja arvokkaista mielipiteistä. Arvontalahjojen arvot eivät ole suuret, mutta tässäkin varmasti on se ajatus tärkein?

Kuva: Google.fi

Arvonnan säännöt
Arvonta on avoinna vain rekisteröityneille Contact Game -blogin lukijoille.
Arvonnan voittaja julkaistaan blogissa sekä ilmoitan hänelle henkilökohtaisesti asiasta.
Palkintona on Hurtta Lifeguard talutin, keltainen 120cm sekä vilkkuvalo kaulapantaan.
Osallistumisaikaa on perjantaihin 15.11.2013 klo 18 asti.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Arvontaan on mahdollista osallistua 1-3 arvalla oman valintansa mukaan:
1. arpa / Ilmoita osallistuvasi arvontaan ja anna sähköpostiosoitteesi komenttikenttään.
2. arpa / Anna ruusuja, risuja tai toivomuksia blogista, kirjoituksista, ulkoasusta. Sana on vapaa!
3.arpa / Liitä arvonnan kuva blogiisi ja ilmoita arvonnasta. Laita linkki postaukseen.



Onnea arvontaan! Ja muistakaahan näkyä pimeässä! ;)

28.10.2013

Agilitytäytteinen viikonloppu

Nyt voin hyvällä omatunnolla sanoa, että on otettu itseä niskasta kiinni ja treenattu, ainakin puoliksi tosissaan.
Kieli poskellahan se meno välillä on, mutta tsempattiin kerrankin molemmat.



Perjantain treeneissä oli valttia yksi sana: valssi. Ja niitä valsseja sitten tosiaan olikin, taisi mennä meillä molemmilla Nitan kanssa jalat solmuun. Pirulainen karkaili jopa selän taakse.
Kakkosen jälkeen valssi + persjättö, 3-4 valssi, joka oli hyvin epälooginen, 6 takaaleikkaus ja välistä veto seiskalle. Valssia sitten vain loputkin kuviot. Ei muuten liian helppoa ollut!


Video on jo ohjatun tunnin loputtua, jätin pienet rimat tarkoituksella :)
Apua toi mun kiljuminen..

Lauantaina käytiin yksityisellä koirakoululla missä Nita suoritti pentuagilityn ja osan jatkokurssista. Jatko meillä jäi kesken Nitan juoksujen vuoksi ja käytiin (vihdoin ja viimein) korvaamassa tunteja.
Ensimmäisellä radalla harjoiteltiin päällejuoksua ja yritettiin suoristaa omaa kroppaani ylöspäin. Nita ei kuitenkaan enää lukenut ohjausta, kun en enää matalana merkannut hyppyjä.
Toisella radalla harjoiteltiin välistävetoa, joka on meille suhteellisen uusi, mutta ehdottomasti Nitan kanssa aivan must harjoitus. Se lähtee helposti vain luukuttamaan esteiden jälkeen mikäli neiti energinen sille päälle sattuu. Ja hups missä se emäntä olikaan.


Aloitin tänään projektin opettaa Nitalle kepit. 
Olen päätynyt 2x2 -keppeihin ja niiden kanssa opettamiseen. Namikädellä ohjaaminen, verkot tai kuja ei tunnu jotenkin meille sopivalta vaihtoehdolta. Olen paljon hyvää kuullut kakkoskepeilla opettamista ja tulokset ovat olleet loistavia. Aikaa ja hermojahan se vaatii, kuten kaikki puhdas operantti opetus.
Ensimmäiset keppitreenit sujuivat paljon, paljon paremmin mitä odotin. Fiksu tyttö. Nita tajusi keskittää kahdelle kepille todella hyvin, tosin aluksi tarjoavan vain takaakiertoa kepillä. Aluksi palkkasin siitäkin, kunhan se vain sai ajatusta keppien väliin. Nopeasti muutaman toiston jälkeen nostin vaikeustasoa ja palkkasin lelulla eteen kepeiltä kun oli yksi väli "pujoteltu". Päästiin jo eri etäisyyksiin ja jopa juosten vierellä. Super!


25.10.2013

Arvontaa tulossa.. Stay tuned!

Pitkästä aikaa ajattelin laittaa arvontaa tulemaan näin syysteemalla. Lisätietoja ja kilpailuohjeita tulossa lähipäivinä. Palkinnotkin kotiutuvat kaupasta eikä palkinto ole tällä kertaa yllätys!
 
Pysykäähän siis kuulolla!



 

24.10.2013

Lonkka- ja kyynärkuvaukset

Eilen käytiin joukkotarkastuksessa kuvauttamassa Nitan lonkat, kyynärät ja peilaamassa silmät.
Priimakoira ja kuvauksen tulokset olivat:
A lonkat
0 kyynärät
terveet silmät
Tietysti on odotettava vielä Kennelliiton varmistusta asiasta, mutta ei tyttö ainakana toivoton tapaus ole. Hieman hirvittää, kun olen paljon kuullut miten tulokset ovat muuttuneet aivan järkyttävästi Kennelliiton arvioimana. Toivottavasti nämä pysyisivät, tiedossa olisi toivottavasti terve koira ja hyvältä näyttää agilityuran kannaltakin.
Itse reissu oli kyllä hyvin mielenkiintoinen kun en ole vastaavassa ollut.
Nita oli todella reipas kun silmiä katsottiin. Pöydällä se vain heilutti häntäänsä ja oli hyvin avoin eläinlääkärille "mikäs leikki tämä on" -tyylisesti. Suht hyvin pysyi paikallaan kun silmiä tarkasteltiin ja terveeksi todettiin.
Pikkuisen rauhoituspiikki nippasi ja vaikutti hyvinkin nopeasti. Odoteltiin rauhoitetun Nitan kanssa omaa vuoroa kuvaukseen. Nita oli aivan kanttuvei eikä edes varvasta liikuttanut rauhoituksen aikana, yllättävän monet sinnittelivät rauhoitetta vasten. Mutta kas kun lähdimme nostamaan Samulin kanssa Nitaa kuvaushuoneeseen niin neiti päätti alkaa haukkumaan ja irvistelemään! Miten voi olla mahdollista, että aivan kanttuveiksi rauhoitettu koira, jolla on silmätkin aivan ympäri, alkaa haukkumaan äänekkäästi? Oli siinä naurussa pidättelemistä. Ilmeisesti oli neiti vähän kuvaustilanteessakin pyörinyt, koska ensimmäinen lonkkakuva oli todella epätarkka.
Ääniprotestointia Nita piti kuvauksen jälkeekin (edelleen rauhoitettuna) muutaman kerran ja kerättiin ihan katsojia tällä showlla.
Herätyspiikin jälkeen pikkuhiljaa neiti pääsi jaloilleen ja yllättävn nopeasti toipui rauhoituksesta. Loppuillan Nita oli hyvin rauhallinen ja vähän "töhnässä" rauhoitteesta emmekä uskaltaneet enää iltaruokaa sille antaa.
Tänä aamuna Nita oli edelleen väsynyt, mutta selkeästi jo oma itsensä ja aamuruokakin maistui hyvin :)
Nyt jännitetään Kennelliiton tuloksia! Joko teillä nuoret koirat on kuvautettu?

20.10.2013

Analysointia koirapuistossa

Käymme muutaman kerran kuukaudessa läheisessä koirapuistossa Nitan kanssa. Lähipiirin kavereilla ei hirveästi koiria ole, joten ehdottomasti koirapuistoilusta on tullut tärkeä osa sosiaalista kanssakäymistä. Onneksi sentään kodimme lähellä oleva puisto on suhteellisen rauhallinen ja ihmiset ymmärtäväisiä - illalla siellä on rajumpia koiria, jotka poistuvat puistosta heti kun muita olisi tulossa. Hyvä niin.
Tänä aamulla laitoin tossua toisen eteen pitkästä aikaa kohti puistoa. 

Koiria olikin useampi (aussi x 2, pk collie, kultsu x 2 + joku muu) ja pääsin hyvin pohtimaan Nitan käyttäytymistä. Nita rakastaa painimista, sen se oppi aikoinaan eräältä saksanpaimenelta ja nyt painiminen on ihan ykkös juttu, välillä sentään malttaa juostakkin. Nita helposti lähtee alistamaan toista koiraa, jos se osoittautuu vähänkään helposti maahan meneväksi. Mutta heti, jos joku koira on pienestikkään päällekäyvämpi niin Nita on se kuka istuu jähmettyneenä häntä koipien välissä. 
Nita on hyvin oppinut pitämään liian innokkaat urokset pois selästä, napsii ilmaa hampailla, mutta ei ole liian herkkähipiäinen kun ennen. Mutta, jos tilanne käy selkeästi Nitalle epämukavaksi esim tilanteessa, että uros ei ota kuuleviin korviinsa tai Nita joutuu keskelle koiralaumaa niin silloin se kyllä vinkaisee varoittavasti ja haluaa selkeästi pois tilanteesta. Myöskin tilanteet, että leikkiminen menee pikkaisen liian pitkälle, Nita vaikka kaatuu tai menee ympäri leikin tohinassa, saa sen selkeästi varpaillensa ja pälyilemään. Tuollaisen jälkeen Nita selkeästi haluaa omaa tilaa rauhoittua ennen leikin jatkamista. Mikäli toinen koira tätä tilaa ei anna sille, silloin Nita hyvin varoittavasti napsii ilmaa heti - äänikin menee sellaiseksi epätoivoiseksi vinkunaärähdykseksi. Tälläisessä tilanteessa yritän kutsua Nitan luokseni vähän hakemaan tilaa.

Tässä päästääkin nyt siihen mielenkiintoiseen kohtaan mitä jo vähän avattiin agilitykouluttajan kanssa. Se miksi Nita on alkanut hieman "rähisemään" on selkeästi viesti myös minulle: 
"mami, anna mä hoidan tämän pois kun sä et selkeästi sitä osaa".
Täytyy kyllä sanoa, että tämä herätti. Tänään Nita yritti hakea koirapuistossa hetkeksi tilaa itselleen kun yksi uros sinnikkäästi seurasi sitä. Nita hakeutui selkäni taakse enkä tajunnut siinä yrittää pitää urosta poissa - mitään kun ei tapahtunut niin johan se neiti syöksähtää takaani ajamaan uroksen pois. Tänään myös ensimmäistä kertaa Nita tuli jalkojeni väliin ajamaan urosta pois. Onneksi tässä vaiheessa jo havahduin horroksestani ja häädin yli-innokkaan uroksen pois häiritsemästä.

Nita selkeästi ei luota siihen, että huolehtisin sille sen ansaitseman rauhoittumistilan kun se tuntee olonsa epämukavaksi. Se haluaa olla luonani rauhoittumassa, mutta kokee itse tarpeelliseksi puolustaa kärkkäämmin sekä itseään että minua - koska en ole tehnyt sitä sen puolesta.


Iho-ongelmia

Olen tämän syksyn hieman epäillyt Nitalla yliherkkyyttä jollekkin ruoka-aineelle - ei allergiaa, koska oireet eivät ole pahat. Toistaiseksi vahvana epäilynä on naudanliha mikä aiheuttaisi reaktioita.

Kaikki alkoi viimeisistä oman seuran tokokisoista kun huomasimme Samulin kanssa Nitasta lähtevän aivan tupottain karvaa vaikka se oli pitkään pudottamatta. Se voisi olla vain karvanlähtöä vaikkakin taukoa oli välissä, mutta olin jotenkin pistänyt merkille aikaisemmin Nitasta lähtevän enemmän karvaaa aina kun se sai naudanlihaa.

Laitoimme tämän asian testiin ja poistimme Nitan ruokavaliosta naudan- ja sianlihan. Nitahan syö nappuloita ja lihaa noin 40/60 suhteella, nappulana toimii Brit Care Salmon-Potato. Lihana on ollut aina vaihtelevasti nautaa, sikaa, broileria ja kalkkunaa. Poronlihaa Nitan vatsa ei aiemmin kestänyt, mutta sitä voisi kokeilla uudestaan. Menulla oli nyt vain nappuloiden lisäksi broileri ja kalkkuna noin 2-3vk. 
Nyt Nita on syönyt nautaa pääosin reilu viikon verran ja nyt aloin huomaamaan iho-oireita: karvaa lähtee enemmän ja iho hieman hilseilee (rapsuttaa ehkä enemmän?)

Onneksi oireet toistaiseksi näyttävät olevan pieniä eikä silmien rähmisistä ym. ole ilmennyt. Pieniä oireita on vaikea yhdistää yliherkkyyteen, etenkin kun naudanliha-annos ei ole jokapäiväistä. Voi olla, että olen väärässäkin mikä oli hyvä asia, mutta nyt ainakin seurailen tuota tiiviimmin talven ja kokeilen välillä toistuuko oireet. Seuraavaksi lähtee kokeiluun aiheuttaako sianliha oireita mitä ei ole annettu myöskään about kuukauteen.

19.10.2013

Ihan pätevää

Perjantain agilityssä oli taas paljon hyvää ja huonoakin, huonoa lähinnä taas Nitan odotuskäyttäytymisessä ja radalla jälleen hyvää.

Nita on selkesti herkistynyt viime viikkoisen "episodin" jälkeen, lähes jokainen vastaantuleva koira täytyy haukkua ja selkeästi Nita on kovin jännittynyt. Agilityssä kuitenkin vireen nousu teki asiasta vielä pahempaa ja kerkesin jo omissa ajatuksissani lopettaa koko lajin ja erakoitua jonnekkin Keski-Suomen metsään piiloon.
Onneksi toinen kouluttajista kuitenkin jaksoi tsempata. Pohdittiin siitä, ettei Nita ole missään nimessä toivoton tapaus, se rentoutuu nopeasti kun halli hiljenee ja on muuten erittäin hyvä luonteinen. Agility vain kiihdyttää sitä niin paljon, etenkin kun toinen koira meni radalla. Vinkeiksi saatiin vaan sinnikkäästi harjoittelemista peruskäskyillä kuten istu tai maahan keskeyttääkseen haukkumisen ja kehua heti kun koira rentoutuu. Toinen ehdotus oli myös välttää odottelua hallissa eli tuoda koira melkein suoraan autosta radalle. Radalle Nita on aivan hiljaa eikä päästä yhtään ainutta inahdusta, se on myös lähdöissä ym hyvin hallittavissa vaikka lähistöllä olisi odottavia koiria. Treeniä treeniä, se ei taida ikinä loppua.

Itse treenit menivät hyvin, rata ei ollut mikään taktinen vaan suoria ja isoja kaarevia linjoja. Pointti oli estesuoralla missä esteet ovat asetettu hieman sikin sokin ja eri suuntiin suoralla, huomioida oma hartialinja ja sillä viestiä koiralle. Nita ensin luukutti paljon vain ohi esteista (tai ALI!), mutta kun itse tajusin töitäkin tehdä välillä niin homma alkoi sujumaan mallikkaasti. Nita lukee aika hyvin jo ohjausta.
"Kyllä te viel kolmosiin pääsette" -oli varmaan hienointa!

Tänään käytiin aikaisin aamulla tallilla tunnin kävelyllä radalla. Oli ihanan aurinkoinen ja raikas syysilma.



15.10.2013

Muutama uusi ohjauskikka ja puomin selätys, vihdoin videota!

Pidemmittä puheitta, alla muutamat videokoosteet lauantai-iltapäivän itsenäisestä treenistä.

Uutena ohjauksena pakkovalssi, tosin vain toiselle puolelle toistaiseksi.


Uutena ohjauksena sylikäännös molemmilta puolilta.



Puomin harjoittelua.





14.10.2013

Vilivilperi rauhoittuu

Miten helpoittavaa onkaan kuulla mieheltä miten hyvin heillä on mennyt lenkeillä Nitan kanssa. Hän on huomattavasti ollut aktiivisempi koiran kanssa ja jopa kääntynyt minun puoleen kysymään neuvoa mitä tehdä - voitteko kuvitella mies kysyy neuvoa? ;)
Harjoiteltiin kerran luoksetuloa illalla tyhjässä koiratarhassa. Neuvoin miestä välillä kutsumaan Nitaa luokse ja istumaan hänen eteensä. Palkka ja vapautus. Näitä toistoja ja vaikeuttaen tätä ottamalla pannasta kiinni ja sitten vasta palkka + vapautus. Ohjeet ovat kuulemma auttaneet kovasti ja nyt Samulikin pitää Nitaa mielellään vapaana metsässä.
Toinen ongelmahan on ollut Nitan hepuleiden saantiin, jolloin se purkaa energiaansa hiukan väärään paikkaan. Muistutuksena aikaisempi postaus samasta aiheesta.
Samuli on yrittänyt kieltää rankasti Nitaa kun sen puree lahkeesta tai pohkeesta. Tämä on monesti joko vain kiihdyttänyt sitä lisää tai sitten ei poistanut ongelmaa kuin hetkellisesti.
Suosittelin hänelle kokeilemaan olla huomioimatta koiran hepulointia ja haukkumista - olettaen, että kestää sen mahdollisen näykkäysyn reagoimatta siihen.
Yllättävää kyllä tämä keino on toiminut huomattavasti paremmin kuin kieltäminen tai toruminen. Samuli kun ei lähde yhtään mukaan tuohon perseilyyn vaan menee täysin passiiviseksi niin kauan kun koira riehuu ja lopuksi toteaa vaan hyvin rauhallisesti esimerkiksi "joko riitti". Nita on hyvin nopeasti huomannut, että tämähän ei tästä etene mihinkään ja homma on täysin turhaa.


Näykkiminen on vähentynyt Samulia kohtaan ja melkein loppunut täysin. Hepulointihaukkumisetkin ovat huomattavasti lyhyempi kestoisia kun tytöllä raksuttaa päässä.
Voin itse niin huokaista helpotuksesta toisen puolesta kun ei aina tarvitse kokea lenkitystä vastenmieliseksi eikä koira pääsisi purkamaan energiaansa vapaana. Joskus pieninä hetkinä toivoisin Nitan jo kasvavan aikuiseksi, mutta heti seuraavana sekuntina kadun tätä toivetta. Onhan se ihana katsoa kun toisessa on vielä sitä lapsenomaisuutta :)



13.10.2013

Aina ei voi voittaa

Paljon hävittiin, mutta myös paljon opittiin ja saatiin ajattelemisen aihetta Nitan kanssa. 

Käytiin tänään Kellokoskella korkkaamassa ensimmäiset TOKO:n möllikokeet seuran ulkopuolella. Luokkana oli turvallinen nakkiALO, mutta tuttujen treenikenttien ja tuttujen koirien jäädessä pois myöskin Nitan innokkuus ja itsevarmuus hävisi. Pienessä mielessäni osasin tätä odottaa, mutta kyllähän se harmittaa kun huonosti menee. Etenkin kun aikaisemmat möllikokeet ovat olleet erittäin onnistuneita. Kaikesta oppii ja niin tehtiin tälläkin kertaa.

Eilisen agilitytapauksen vuoksi Nita oli kovasti varuillaan ja paineistui heti toisen koiran katseesta, leikistä tai muusta palkkauksesta. Otettiin hyviä treenejä ennen paikkamakuuta. Noh paikkamakuuta ei tavallaan edes ollut meillä :D Nita aloitti piippaamisen heti ja nousi perusasennosta varmaan neljä kertaa ennen käskytystä maahan. Paikkamakuusta nousi kahteen kertaan vinkuen - ei yhtään sille normaalia käytöstä.. Paikkamakuusta se on tainnut nousta kerran vaikka olisi mitä häiriötä eikä IKINÄ vinkunut. Tämä siis nollattiin ja syykin paljastui - kauhea pissahätä neidillä vaikka juuri oli saanut rauhassa tehdä tarpeitansa. Just.

Pisteet jakautuivat seuraavanlaisesti:

Luoksepäästävyys          10
Paikkamakuu                  0
Seuruu kytkettynä           8
Seuruu taluttimetta           5 ½
Maahanmeno seuruusta   5
Luoksetulo                      8 ½
Seuruusta seisominen       10
Estehyppy                       6
Kokonaisvaikutus            7

Yhteensä 122,5p

Nita ei ollut yhtään oma itsensä tänään, se haahuili, ei keskittynyt eikä tehnyt omalla innokkuudellaan. Lähes kaikki liikkeet olivat vajavaisia ja jopa vahvat liikkeet feilasi.
Perusasennot olivat aivan hakusessa neidillä ja seuruussa se lähti vain haahuilemaan. Maahanmenossa nousi ylös, mitä sitäkään ei ole tapahtunut ikinä. Luoksetulossa nousi paikasta juuri ennen kuin käännyin antamaan käskyä. Estehyppy meillä on erittäin kesken, joten siihen nähden olin super tyytyväinen toisella käskyllä suoriutumiseen.



Huono päivä tai jotain, aina ei voi mennä hyvin. Tämän vuoksi mölleissä käydään, jotta saadaan treeniä uusista paikoista ja niissä toimimisessa. Eroa esimerkiksi viime onnistuneeseen kokeeseen on paljon, postaus kokeesta löytyy tämän linkin takaa.

Olen kuitenkin tämän päiväisen perusteella päättänyt jättää ilmoittautumatta suunnitelluihin Lahden ja Veikkolan Rally-Tokokokeisiin marraskuussa. Nita tuntuu nyt pyytävän treenitaukoa muista lajeista. Sillä ei selkeästi uudessa ympäristössä riitä innokkuus ja motivaatio työskennellä vaikka kuinka yritän virettä nostatella. En tiedä missä olen tehnyt väärin, mutta tauko tulee varmasti olemaan hyväksi meille molemmilla. Nita on kuitenkin aika nuorella iällä treenannut paljon ja itse kokemattomana ehkä ottanut liikaa sille paineita. En viitsi loppuvuoden Rally-Tokoihin lähteä haahuilemaan ja hakemaan huonoa rataa alle. Pelaan mielummin varman päälle ja Nita saa kisa- ja treenitaukoa kyseisistä lajeista ainakin vuoden loppuun asti. Katotaan sitten uudemman kerran.

Keskityttään nyt siis toistaiseksi vain agilityyn mikä on kuitenkin edelleen laji mikä sytyttää Nitan täysin. 

11.10.2013

Joo-o..

Jälleen ohjatut aksatreenit, näitä odottelinkin jo innolla. Nita oli alkuun jo hyvin kuulolla ja päästiin tällä kertaa aloittamaan. Radassa oli meille muutama uusi ohjaustekniikka: pakkovalssi, sylikäännös ja poiskääntö.


Yllä olevaa rataa olis siis tarkoitus harjoitella, mutta aivan siihen ei kuitenkaan päästy. A-este meillä pois, muut menivät senkin. Puolet radasta kerettiin mennä.
Harjoiteltiin ensin pakkovalssia kakkoselle. Nopeasti se alkoi muovautumaan ja Nitalla kyllä vauhtia riitti! Kouluttajaltakin tuli positiivista kommenttia vauhdista ja etenkin kun se vauhti löytyy jo ensimmäisestä esteestä lähtien. 
Jatkettiin rataa ja harjoiteltiin poiskääntö + sylikäännös seiskalle. Kerettiin harjoitella pelkkää sylikäännöstä irrallaan, ihan yllätyin kuinka nopsasti saatiin se kasaan! Homma kuitenkin levisi käsiin kun viiden metrin päähän tuli toinen treenaaja harjoittelemaan pussia ja hänen koiransa karkasi Nitan luokse.. Peli oli jo menetetty siinä, kun Nita näki toisen koiran treenaavan aivan vieressä. Toisen koiran vierailun jälkeen Nitalta katkes pinna täysin ja avasi taas runsaan sana-arkkunsa. Totesin, että homma ei enää toimi ja lähdettiin jäähylle. Kävin ulkokentällä treenaamassa muutamat sylikäännöt.

Yritin muutaman kerran tulla rauhallisemman neidin kanssa halliin, mutta pinna oli katkennut jo niin pahasti ettei Nita pystynyt pitämään itseään kasassa - ei yhtään. Samainen koira karkasi uudemman kerran luokse. Nita yltyi haukkumaan ihan huolella ja käyttäytyi niin huonosti, että tein päätöksen jättää treenit siihen. Koiralle takkipäälle ja autoon jäähylle. Kävin sen jäähdyttelemässä, mutta radalle ei enää palattu vaan suunnattiin kotiin.

Tuollaisia sattuu kaikille (onhan Nitakin aikoinaan karkaillut), mutta pisti ärsyttämään kun juuri oltiin pyydetty ettei meidän radalla ollessa treenata siinä vieressä. En halunnut Nitan palkkautuvan siitä mikäli lähtee litomaan (tätä ongelmaa ei ole onneksi pitkään aikaan ollut *kopkp*, mutta toisen koiran yllättävä visiitti oli aivan liikaa.. Etenkin toistamiseen.
Olen kuitenkin aika ylpeä itsestäni, että pidin päätöksestäni kiinni enkä lähtenyt treenillä palkitsemaan Nitankaan käytöstä. Helposti tuossa tilanteessa olisin jäänyt itsekseen treenaamaan.

Saa nähdä mitä huomisesta tokosta tulee moisen episodin jälkeen.




8.10.2013

Sadeillan pelastus

Heti alkuun jo varoitan postauksen sisältävän tuotemainontaa- mikäli se sattuu jotainkin häiritsemään.

En ole juurikaan kaivannut Nitalle sadetakkia. Sadekeleillä olemme tehneet vähän lyhyempiä lenkkejä ja kuivanneet vain koiran huolella. Vähän aika sitten päätin kuitenkin hommata sadetakin neidille, jonkun edullisen vähäisen käytön vuoksi - lähinnä kunnon sateille ja mökille missä koira on koko päivän ulkona.

Koiran takin etsintä tuntuu olevan sitä suurinta filosofiaa välillä, en halunnut laittaa rahoja mihinkään kalliiseen ja epäsopivaan. Olen myös laiska menemään liikkeeseen sovittelemaan takkeja, saan ne kuitenkin halvemmalla netistä. En esimerkiksi päätynyt Hurtan sadetakkiin vaikka sellainen olisi ollut alennuksessa, se kun tuntuu olevan aina joka koossa jostain liian iso tai epäsopiva.

Niille tiedoksi, jotka eivät asu pääkaupunkiseudulla, eivät ole hevosihmisiä niin suosittelen etenkin vilkaisemaan Hevostarvikkeiden erikoisliikeen Hööks Hevosurheilu -liikkeen nettisivut. Löysin nimittäin sieltä todella edullisen ja loistavan sadetakin!

Kuva: www.hooks.fi
Maksoin takista alennuksen jälkeen vain 16,90 €, joka ei ole todellakaan paha! Takki on erittäin istuva ja hyvän mallinen, ei aivan noin suora mitä kuvassa näyttäisi olevan. Kaulus nousee hyvin pystyyn ja pysyy hyvin myös liikkeessä. Takki on erittäin kevyt eikä siinä ole vuorta ollenkaan, täydellinen pohjavillanomaavalle lyhytkarvaiselle nahkalle. Koko 55 istuu Nitalle kuin nenä naamaan ja koira liikkuu mielellään se päällä. Malli on sopivan istuva ja kapea - juuri omiaan esim meidän rakkaille suippiksille. Heijastimet ovat myös hyvät - kiertävät kaikki saumat. Suoraan tuotteeseen pääset tästä.

Huomenna eli 9.10.2013 on viimeinen mahdollisuus saada takki ja muut koiratarvikkeet -15 % ;)
Liike sijaitsee Vantaan Tammistossa ja heillä on myös verkkokauppamahdollisuus. Toimistusehdoista en tiedä, koska itse käyn aina liikkeessä.

Ja ei, en saa rahaa mainostamisesta. Halusin jakaa tämän edullisen ja toimivan löydön teidän blogilaisten kanssa. Tuota liikettä ei monesti tiedosta, jos ei hevospiireihin kuulu ;)

Vilkaiskaapa myös muut koiratuotteet, meillä esimerkiksi paljon leluja tuolta sekä loistava B-vitamiiniseos karvanlähtöajalle.



5.10.2013

Ekat aksakisat!

Harjoitusmielessä mentiin ja harjoitusta myös saatiin. Suuntasin aamulla auton kohti Hyvinkään epävirallisia agilitykisoja. Olin ihan yksin Nitan kanssa matkassa enkä todellakaan tiennyt miten pärjään yksin, etenkin ilman häkkiä tai siinä nätisti odottavaa koiraa. Onneksi sentään oli auto minkä sain ihanan lähelle parkkeerattua.
Kisat olivat lämpimässä (oi jes!) hallissa tekonurmipohjalla. Nita ei ole tekonurmella treenannut todella, todella pitkään aikaan, toivoin vaan ettei se ole liian liukas. Aikataulussa oltiin ja ensimmäinen luokka sujui todella nopesti ja möllihyppy-luokka päästiin aloittamaan jo ihanan aikaisin ja sutjakkaasti.

Rata oli aika simppeli, vain kahdessa kohdassa piti perjaatteessa tehdä jotain. Lähin aika hyvin mielin radalle, mutta hoin kuitenkin itselleni, että harjoitusta ollaan vain hakemssa. En tiennyt miten Nita reagoi uuteen paikkaan, halliin ja siihen, että yhtäkkiä pitäisi olla täysillä menossa. Lämmittelyesteet olivat naurettavan pienellä alueella, jopa mineille. Saimme muutaman pikku hypyn siinä aikaiseksi ja muutaman kerran A-esteen kontaktia, jotta Nitalle jää varmasti hyvä mieli. 


Nita kävi jäälleen kuumana odotellessa ja muiden virittäessä koiraa, keskityin vain saamaan Nitan rauhalliseksi. Silläkin uhalla, että se menisi lahnaksi radalla.
Ensimmäiselle radalla lähdin rauhallisella koiralla, kunnes joku leikitti lähtöalueella koiraa. Nita otti siitä kierroksia ihan tuhottamasti ja avasi taas sanaisen arkkunsa. Tiedän, että munhan mokahan se on jos koira ottaa noin kovasti paineita, mutta pitääkö sitä koiraa leikittää lähtöalueella?
Ensimmäisen esteen taakse Nita onneksi rauhoittua kun huomasi mitä ollaan tekemässä. Saatiin hyvä ja nopea lähtö, mutta homma tyssäsi jo kolmoselle. Nita jostain syystä kiersi sen ja hyppäsi väärästä suunnasta. HYL siis tältä radalta. Homma kuitenkin loppuun asti, jossa mokailtiin kasilla Nitan vain yksinkertaisesti pysähtyessä katsomaan minua ja viimeinen maalieste sitten kierrettiin tyylikkäästi. Noh :)

Kävin ilmoittamassa ottavani uusintalähdön, joka olikin nopeasti. Nita oli onneksi rauhoittunut ja saatiin parempi lähtö ihan henkiselläkin tasolla. Tai ainakin minä sain. Taas alkoi hyvin, mutta sitten ohjaaja mokasi kun aloin varmistelemaan kolmosta "puskien" Nitan siitä yli, rintamasuuntani jäi putkelle päin ja sinne kutosen putkellehan se neiti pujahti. Tajusi neiti kuitenkin putken suulla, että taisi väärä este olla :) Loppurata mentiin suht nopeasti ja puhtaasti läpi. HYL oli tulos myöskin tältä radalta.

Vaikka radat olivat hylkyjä, olin supertyytyväinen niihin. Harjoituspohjalta lähdettiin näihin ekoihin kisoihin ja sitä myös saatiin. Koira oli selkeästi vähän hämillään uudesta paikasta, joten tällaiset tulee selkeästi tarpeeseen. Radallakin oli Nita vähän ihmeissään eri näköisista aidoista eikä lukinnut esteitä yhtä hyvin kuin kotihallilla. Näitä harjoituksia vaan lisää!