Vähän kuulumisia

Vihdoin päivitystä myös tännekkin. Paljon on tapahtunut ja tehty parin viikon aikana, mutta tunnetusti myös liika tekeminen veroittaa omaa jaksamista ja tänne postausta. Ytimekkäästi sanottuna lähiviikkoihin on mahtunut: agilitya, tokoa, epistokoa, ylläpitohevosen lähtö, uuden työn aloittaminen, 11h työpäivää, talleilua ja treeniä. Huh.

Kuvat KoivisCupin epiksistä

Keppitreenit ovat olleet tauolla, mutta ohjatuissa treeneissä on käyty ja opittu. Saatiin jopa mentori-Inkan kanssa erittäin hyödylliset treenit pystyyn.
Tokossa ollaan käyty ahkerasti keskiviikon ohjatut treenit ja yhdet epikset omalla kentällä. Tästä sitten oma postauksensa vähän jälkijunassa.

Suurin kuulumisen aihe on ehkä Nitan käyttäytyminen - tai sen puute. Kovasti toivon, että ne juoksut vihdoin tekisivät tulojansa. Ensimmäisistä juoksuista on kohta kulunut 15kk eikä seuraavia näy. Ensimmäiset Nitallahan tuli 11kk iässä. Kilpirauhastesteissä käytiin tässä välissä, mutta tulokset olivat normaalit. Kuitenkin kontrollitestit otetaan puolen vuoden päästä mikäli juoksuja ei edelleenkään tule. Eläinlääkärin mukaan Nita on kyllä täysin vastakohta kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavalle koiralle - aktiivinen, energinen, hyvässä karvassa ja lihassa. Ainoastaan ne juoksujen puuttumiset.

Nita on alkanut olemaan todella kärtty - siis oikeasti todella BITCH. Ei kotiolosuhteissa tai treeneissä vaan muita koiria kohtaan. Kesä meni paljon tallilla, jossa Nita oli melkein aina mukana ja pääsi leikkimään erittäin tutun saksanpaimenkoiranuoren kanssa. Ikinä ei ole ollut ongelmaa eikä nuorikko ole Nitaa lähtenyt haastamaankaan vaikka nuoren ekat juoksut tuli ja menivät. Kuitenkin yksi aamu heti kun päästin Nitan autosta ulos, oli se jo kiinni Siennassa. Samaa ilmennyt nyt sitten monen muun koiran kanssa kenen kanssa ollaan turvallisesti ja valvotusti kokeiltu. Toinen koira ei provosoi, ei välttämättä edes katso Nitaa päin, Nita on ensin aivan normaali leikkisä itsensä, mutta aivan sekunnissa aloittaa rähinän. Ei roiku kiinni vaan rähisee korvan vieressä ja louskuttaa. Täysin ilman syytä. 

Nyt sitten lisänä oirelistaan on tullut Nitan matala vire, väsymyys ja nyt merkkaaminen (tai sitten yliarvioin). Ehkä ne juoksut sittenkin?

Nita ja Sienna aikaisemmin kesällä

Torstaina käytiin kuitenkin kaverini ja Siennan kanssa remmilenkillä, jossa sitten päästettiin koirat irti kun tilanne tuntui olevan hallussa. Koiruudet leikkivät aivan normaalisti kun kävelimme vain reippaasti eteenpäin eikä Nita tuntunut ottavan nokkiinsa vaikka Sienna hyppi naamalla innostaen leikkimään. Matala vire kuitenkin näkyi siinä ettei Nitaa kiinnostanut riehuminen kuin 10min, jonka jälkeen matasykkeinen mummokävely tuntui kiinnostavan enemmän.

Siennan kanssa rähinään on varmasti ollut monta tekijää, yksi varmaan se ettei Nita viihdy enää tallilla kovin paljoa sen jälkeen kun sai laitumelta sähköiskun langasta. Lenkiltä palaessa takaisin tallille, Nitan ilme ja olemus muuttui aivan merkittävästi ja se selkeästi kertoi epävarmasta olostaan. Tilanne ollut varmaan silloin vain liikaa? Paljon tässä kesän aikana on tullut pohdittua collien hermorakennetta ja kuinka paljon yksilö, kasvatus ym vaikuttavat asiaan.

Kerroin kokemuksista Sk. Collieiden terveys-facebookryhmässä, josta onneksi sain vertaistukea ja kuulla, että monella nartun omistajalla on ollut vastaavaa ennen juoksuja ja ilmeisesti tasaantuneet aina. Monet olivat steriloineet tästä syystä. Paljon pohdittavaa tulevaa varten.

Vihdoin kuulumisia

Nyt alkaa vihdoin jo elämä voittaa ja löytyy aikaa myös blogin päivittämiseen. Viime kerrasta onkin vierähtänyt jo kaksi viikkoa ja muutenkin viime aikoina postausväli on ollut pitkä. Tauon syynä ovat olleet Nitan totaalitreenitauko agilitysta, oma lukeminen AMK:n valintokokeisiin ja yksinkertaisesti ajan sekä jaksamisen loppuminen oman ylläpitohevosen kanssayhdistettynä kokopäivä töihin sekä kirjojen pänttäämiseen.

Valintakokeet ovat nyt onneksi ohi ja elämä alkaa voittamaan :) Tuloksia sitten odotellessa..

Sitten koirarintama-asiaa.

Agilitytauko teki tehtävänsä Nitan kanssa ja tyttö alkaa olemaan oma itsensä. Juoksuja ei edelleenään kuulu ja nyt alkaa virallisesti olemaan jo ensimmäisistä juoksuista kulunut 14kk. Huh! Noh odotellaan ja jos ei eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti niitä ala kuulumaan kesän aikana niin sitten painutaan testeihin tutkailemaan missä vika. Myöskin Nita sterilisointi tulevien juoksujen jälkeen on käynyt vahvasti mielessä. Syksyllä puhaltavat muutenkin taas muutoksen tuulet, niistä sitten enemmän kun kaikki varmistuu.

Perjantaina 31.5 oli viimeiset ohjatut agilitytreenit ennen kesätaukoa. Jännitin kovasti onko Nita oma itsensä, mutta onneksi huoli oli aiheeton. Annettiin tietoisesti vähän roiskia menemään ja keskityttiin vaan kehumiseen. Kepit oli vähän pahat tuohon loppuun kun toinen oli jo vähän väsähtänyt ja ulkokentällä ei taas pitkään aikaan olla treenattu.

Alla muutama video, sain kokeilla myös ohjaamista mentorin koiralla. Oli muuten todella samanlainen ohjattava kuin Nita, toki hurjasti nopeampi ja tarkemmin ohjattavissa. Oli erittäin positiivista kuulla mentorilta, että Nitassa on kaikki tuo potenttiaali vielä kaivamatta <3

Muuta ihmeellistä tauolla ei ole tapahtunut. Vielä Juhannukseen asti pitäisi odottaa, että voin ottaa Nitan taas tallille mukaan seuraksi. Tuon Ivermektiinin (hevosten matolääke sis.) kansssa ei sovi leikkiä.

Ai niin! Kävin kaverin ja hänen nuoren koiransa Siennan kanssa vähän agilityesteitä näyttämässä tällä viikolla ja otin muutamat keppitreenit Nitalle. Kyllä se vain ne pujottelee! Vielä hitaasti, mutta uskon vahvasti, että nopeutta saa niihin aina lisää. Huomattavasti paremmin kuin yllä olevassa videossa. Tästä innostuneena starttaamme ensimmäiset viralliset agilitystartit huomenna Purina Areenalla! Oikeastaan juuri sen takia, että ovat kotiareenalla... Yksi agi ja yksi hyppyrata siis tiedossa. Wish us luck!

Lisäilin myös muutamia suunnitelmia kalenteriin ->
Saa nähdä kuinka paljon noista edes toteutuu tai on mahdollista, mutta saahan sitä toivoa.

Eläinlääkärissä

Nitallahan on jo ensimmäisitä juoksuista 13kk suunnilleen. Niitä tässä on odoteltu ihan sekin takia etteivät osuisi inhottavasti kesään ja kisakauteen. Taitaa olla turha toivo.

Nyt kuitenkin huomattiin, että Nita ulkona käymisen jälkeen tiputtaa pissatippoja lattialle. Näin on tainut olla jo reilu viikon välillä, mutta ei olla yhdistetty asiaa tähän sen tarkemmin. Huomattu vain märkää lattialla ja jotenkin ajateltu olevan kuolaa tai märkää juomakiposta. Päivittäisestä kun ei ollut kyse. Aamulla kuitenkin selvisi tilanteen oikea laita ja varattiin aika eläinlääkärille.

Lievää tulehdusta löytyi, ultra kuitenkin ok eikä löydöksiä kohdusta eikä sappikiviä näkynyt. Pissassa oli hieman verta ja tulehdussoluja, tarkemmat tulokset tulevat muutamassa päivässä. Hoitona on nyt alkuun betadine ja Canofite kaksi kertaa päivässä, tarkemmat tulokset saatua tietää onko tarvetta antibiooteille. Jos juoksuja ei kuulu 3kk päästä niin voidaan epäillä ehkä kilpirauhasen vajaatoimintaa. ELL ei kuitenkaan ollut huolissaan vaan on kuulemma monia saman rodun edustajia tavannut harvoilla juoksuilla.

En itse päässyt töistä irtaantumaan eläinlääkärin reissulle vaan avomies hoiti tämän. Oli kuulemma neiti ollut "vähän" eri mieltä ultraustoimenpiteestä. Ääntä oli kuulemma lähtenyt kuin pienestä kylästä ja omannut hyvin vahvan mielipiteen tutkimuksista :D

Toivottavasti lähtee tällä keinolla paranemaan eikä ole sen vakavempaa kyseessä.

Väsynyttä agilitya

Perjantain ohjatut aksat muuttuivat itseharjoitteluksi, kun yksikään ohjaajista ei päässyt paikalle. Saimme kuitenkin suunnitellun radan mukaan, jonka rakensimme porukassa. Aikamoista pyörittelyä.

Jälkeepäin ajateltuna en ymmärrä miksi en tehnyt pakkovalssia toiselta puolelta?! Olisi ollut helpompi koiralle putkeen mentäessä kun ei enää tarvitsisi takaaleikata ja koira osaisi aavistaa jo kumpaan suuntaan putken jälkeen mennään. Onneksi tuossa saatiin hyvä tulos toisella kerralla.

Nro 7 takaakierto oli aivan oma moka kun videolta katsoo, ohjaan koiran aivan selkeästi hyppäämään sen suoraan. Yleensä Nitan pimeät putkikulmat ovat todella hyvät kun putkihakuinen koira on, mutta nyt ei onnannut 10 putkella - olisi pitänyt itse ohjata enemmän isolla keilakaarella.

Paljon hyviäkin kohtia, mutta paljon taas haahuilua (mikä toi putken yli hyppääminen on...?). Nita oli selkeästi normaalia vaisumpi ja vireystila laskenut puolella. Se väsähti nopeasti eikä hommat enää kiinnostanut. Sellainen se on nyt ollut muissakin tilanteissa jo jonkun aikaan. 

Nyt tarvittaisiin kyllä niitä onnistumisia radalle. Nita on vaisumpi + vaikeammat radat = ei paljon onnistumisia -> koiraa ei pääse palkkaamaan yhtä useasti. Nyt pitäisi saada suoraviivaisempia ja "helpompia" ratatreenejä, jotta saadaan taas into kasvamaan. Juoksut toisivat mukavan tauon treeneihin.

Nitan juoksuja nyt kovasti jo "odotellaan". Koira on ollut vaisumpi jo noin kk ajan ja ekoista juoksuista on jo kohta 11kk. Ehkäpä ne sieltä vielä tulevat?

Mietinnässä on myös Nitan ruoka ja vitaamiinien tarve. Eläimet kuten ihmisetkin saavat huomattavasti vähemmän vitamiineja talvikaudella ja talvikarvan ylläpitäminen koiralla vaatii energiavarastoja enemmän. Ajattelin käydä taas B-vitamiiniseoksen käydä Hööksistä hakemassa Nitalle lopputalvikaudeksi, viime kerran kokeillu osoittautui sen verran toimivaksi ainakin karvan laadun kohdalla.

Jos jollakin on suositella kurssia tai yksäriä agilityn tiimoilta niin laittakaahan kommenttiboksiin viestiä! :)

Laiskimusmato iskenyt

Otsikko kertoo kaiken, en voi edes asiaa puolustella. Laiskuus iskenyt totaalisesti ja rakas blogi on joutunut valitettavasti sen kynsiin. Jospa pelastus löytyisi. Nyt kun saimme netinkin vihdoin taas toimimaan.

Itselläni on ollut paljon muutoksia vuoden alussa, niin hyviä kun negatiivisiakin. Ensimmäistä kertaa voin rehellisesti sanoa, että elämä potkii päähän ja persauksiin ihan urakalla - vailla sääliä. Aikani on myös mennyt paljon tallilla, sillä lompakkoani keventää vielä nuori hevonen (ylläpidossa). Tosin hevonen on nyt seissyt tapaturman takia takia viimeisest 5 viikkoa..

Meidän viime päivät

Nitan kanssa ollaan taas tehty säiden armoilla ja oman jaksamisen mukaan. Pakkaset ovat olleet aika kovia, joten agilty lämmittämättömä hallin takia on jäänyt vähälle. Käytiin kerran viime viikolla ottamassa helppo rataa alle, missä kiinnitin paljon huomiota irtaantumiseen ja kauko-ohjaukseen. Koitan Nitaa saada vielä enemmän estehakuiseksi. Uutta on se, että eräs HAU:n kouluttaja on myöntynyt meille mentoriksi! Elikkä jatkossa saadaan yksityisopetusta häneltä aikataulujen ja pakkaskelien mukaan. En malta odottaa, että päästään kunnolla hiomaan ohjauksia, kontakteja ym. Nitan kanssa treeni on ryhmässä aika rajoittavaa, koska en voi samaan aikaan treenata sivussa kun muut ovat radalla Nitan ylikeittämisen takia.

Ollaan myös käyty kerran moikkaamassa blogituttua Ericaa ja hänen koiriansa Neiraa sekä Vienaa. Tapaaminen meni oikein mukavasti ja Neirakin uskalsi Nitan kanssa leikkiä huomattavasti viime kertaa enemmän nyt kun Viena oli mukana :) Ehdottomasti uusiksi! Erican blogin löydät tästä.

Nita todennäköisesti tekee juoksuja, koska se on reilu viikon verran ollut kotona vaisumpi, anteeksipyytelevä, arempi äänille ja jotenkin hassu. Muistaakseni vastaavaa käytöstä oli ennen ensimmäisiä juoksuja. Vaikea sanoa. Muuten Nita käyttäytyy normaalisti eikä mitään poikkeavaa ole sattunut. Ruoka maistuu vähän on/off ja neiti on kovin nirso. Täytyy tarkkailla, onhan tässä jo 9kk mennyt edellistä juoksuista.

Huoh..

Siis voi arg olen jo nyt pinna kireällä Nitan juoksujen takia vaikka niitä on kestänyt vasta vajaa viikon..

Nitan käytös on muuttunut vähän kahteen suuntaan. Kotona se on paljon hellyydenkipeämpi ja koko ajan iholla kiinni. Toisaalta myös hieman väsyneempi ja nukkuu iltaisin enemmän. Ulkona taas tulee ilmiö, joka on omat pinnani vetänyt tiukaksi. Nita on alkanut heti juoksujen alettua vetää ihan hirveästi ulkona ja viis veisata käskyistä. Hihnakäytös on vielä sellainen asia itselleni etten todellakaan siedä, että koira vetää. Se on ihan vihoviimeinen asia. Ja nyt neiti päättää tehdä sitä ja koko lenkki menee muistuttaessa miten pitäisi kävellä. Siis arg... Tähän vielä lisäksi kiinnostus uroskoiria kohtaan on lisääntynyt, mikä oli totta kai odotettavissa.

Tarkoitus oli juoksujen ajankin treenata, käydä lauantaina ulkomätsäreissä, sunnuntaina itsenäiset agitreenit hallilla ja ensi viikolla pentuagilitykilpailut. Noh suunnitelmat taitavat mennä uusiksi. Halissa pitää pitää suojia juoksuisella nartulla, mutta meidän neiti päätti pöksyjen olevan vähintääkin pahin asia maailmassa eikä suurinpiirtein mene askeltakaan ne jalassa. Lihapullan perässä saattaa jalka liikkua toisen eteen metrin verran, mutta sitten neiti mielummin istuu ja katsoo hyvin säälittävästi metrin päässä olevaa lihapullaa..

Mätsärit taidan perua, koska Nita tuskin kovin nätisti siellä esiintyy tällä fiiliksellä ja sunnuntai halli on nyt jo varattu/maksettu. Hukkaan varmaan menevät ne rahat. Kisathan on aika ilmiselvästi peruttava.

Tilasin vähän istuvamman malliset suojat, mutta siinä meneekin sitten oma aikansa, että ne tulevat. Kaupoistahan oli kaikki loppu, tietysti.

Turhauttaa kenties?

Olen muutenkin ollut harvinaisen väsynyt ja huonolla tuulella. Jotenkin mieltä pahoittavia asioita on esiintynyt enemmän kuin piristäviä. Alkaa olla pirteysvarastot vähissä.

Nyt ne tuli.. Ensimmäiset juoksut

Kun piti mennä tänään aukaisemaan suunsa ja pohtimaan ääneen Nitan juoksuttomuutta - noh nythän ne tietysti tulivat :D

Nita vaikuttaa ihan normaalilta, huomattiin asia kun koira hyppäsi beigelle nahkasohvalla jättäen punaisen vanan... Sohva-kielto siis tästä hetkestä alkaen :D Mitään ennakkomerkkejä ei oikeen ollut, Nita ei merkkaillut eivätkä koiratarhassa urokset yhtään sen enempää haistelleet.

Katselin vähän tuota kalenteria.. 

20.4 Match Show, Vantaa - Vuokkoset Areenan säännöissä sallitaan juoksuiset nartut suojan kanssa. Joten sen puolesta voisimme osallistua, jos vain mätsäreiden järjestäjä sen sallii.

27.4 Pentuagilitykilpailut, Vantaa - Koirakeitaan säännöt myös sallivat juoksuiset nartut suojien kanssa. Lähetin vielä järjestäjälle viestiä asiasta mikäli he muokkaavat lähtölistaa jollakin tavalla.

Tarkoitus olisi noihin nyt osallistua, jollei nyt Nitan käytös muutu kovasti. Sainkin hyvää vinkkiä siitä, että kannattaa touhuta normaalisti, jotta Nitakin ymmärtää ettei mitään outoa ole tapahtumassa ja treenata voi edelleenkin (kiitos Miisa!). Käyn huomenna ostamassa juoksusuojat treenien varalle, toivottavasti Nita pitäisi itsensä sen verran puhtaana ettei kotona tarvitsisi käyttää. Otettiin kuitenkin matot pois lattialta.

Olen varannut Koirakeitaa hallin 21.4, käyn vähän harjoittelemassa agia itsenäisesti ja samalla katson miten Nita reagoi ja keskittyy treeneihin. Valitettava tosiasiahan on, että agilityn jatkokurssi jää meiltä nyt kesken, laitoin järjestäjälle viestiä miten sovitaan korvaavat kerrat ym. Voihan nainen sanon minä :D Mutta nyt lapsi on jo iso(mpi)!

Juoksut tulossa?

Millä tavalla teidän nartuilla on ensimmäisten juoksujen tulo esiintynyt ja minkä ikäisenä?

Alan epäillä, ettäNitalle on lähiaikoina alkamassa ensimmäiset juoksut. Nita on ollut jotenkin paljon vaisumpi noin kaksi viikkoa, sitä ei kotona huvita hirveän kauaa leikkiä tai puuhastella (ulkona kuitenkin energiaa normaalisti). Tyttö on koko ajan jotenkin todella hämmentyneen ja alistuneen oloinen, korvat takana ja kulkee kyyryssä. Myöskin se istuu ja makaa paljon enemmän. Myös pissaamisen tiheys on kasvanut, yleensä 6h on ollut aika kun Nita alkaa näyttämään merkkejä ulos menemisestä (työpäivän jälkeen kuitenkaan siis juokse ympyrää kotona). Nyt jo 3-4h päästä alkaa Nita tekemään sen "pissahätä istumista ja katsetta" ja ulos mentäessä oikein syöksyy pissalle. Myöskin kotona Nita hakeutuu paljon pattereiden viereen mitä ei ole ennen tehnyt. Asutaan kerrostalossa, jossa on aika normaali huonelämpötila talvella. Kylmä täällä ei todellakaan ole. Jotenkin yhtä aikaa sekä levoton, että hirveän väsynyt.

Oliskohan juoksut tulossa? Varmaan tuntuu koiralta hassulta kun ei tiedä mitä tapahtuu ja voi paikatkin vissiin särkeä. Ensimmäinenhän koira kyseessä :D