Ystävänpäivä shoppailua

Yleensä aina sanon, ettei kauppaan kannata mennä ennen palkkapäivää, mutta nyt kannatti!

Kävin Hööksissä pyörähtämässä töiden jälkeen ja sattumalta siellä oli kevythäkkejä alennuksessa. Juuri olin tänään aikaisemmin puhunut Samulille, että täytyy jossain vaiheessa sellainen ostaa :D Hinnathan noilla on korkeat, vähän turhankin.. Hööksin häkki oli viime vuoden mallistoa ja jättialennuksessa - 15€! Ovh oli 49€, ei paha sekään. Ohan tuossa ei niin laadukas materiaali ja hepposemmat vetoketjut, mutta tuolla rahalla saa ollakkin :P Katsoin, että Mustissa ja Mirrissä olisi halvin Nitan kokoiselle ollut 70€.

Mukaan tarttui Nitalle myös uusi lelu. Tämä on agilityä ajatellen ostettu, siinä on päässä tennispallo ja materiaali tuollaista karvaista. Se voisi toimia kaukopalkassa kun aletaan sitä harjoittelemaan :) Nita rakastui leluun heti ensi silmäyksellä! Nyt maistuu neidille leikitkin enemmän kotona.

Hyvää ystävänpäivää Contact Game -blogin lukijoille! :)

Pientä parannusta mörköilyyn

Olen itse stressannut kovasti Nitan olotilaa, en ole kestänyt ajatella miten toinen voi pelätä kotona ja olla ulkona normaali. Ollaan Samulin kanssa panostettu tämä viikko olemaan rauhassa kotona, tekemällä normaaleita asioita, mutta välttämällä Nitan stressaamista. Joten tämän viikon treenisuunnitelmat kuopattiin heti ja ollaan vain keskitytty ulkoiluun sekä koiratarhailuun.

Pikkuhiljaa Nita on alkanut palautua, ihan baby steps. Ensin loppui häntä koipien välissä kulkeminen kotona ja makuuhuoneeseen uskalsi neiti mennä kääntymään. Saatiin myös lenkeillä liinat kiinni - temput pois kotimatkalla. Aina kun neiti stoppasi kotiin päin kääntyessä, jatkoimme yksinkertaisesti matkaa koiraa "raahaten". Eteenpäin on mentävä. Heti kun hihna löystyi ja Nita käveli eteenpäin annoimme namin ja paaaljon kehuja. Leikittiin myös kotimatkalla paljon hämäystarkoituksessa. Nyt Nita kävelee tyytyväisesti kotia kohti, jopa häntä pystyssä ja täysin rentona.

Yöt ja kaiken vapaa-ajan Nita vietti edelleen olohuoneessa, ei kuitenkaan makuuhuoneessa enää pelkää. On vain hieman varautunut. Rohkeasti käy luita hakemassa sieltä ja katseli jopa telkkaria meidän kanssa sängyssä :)

Leikkiminen maistuu kotona huonosti, namit kyllä menee. Syöminen on vähän on off. Välillä Nita syö isolla ruokahalulla ja taas toissa aamuna leivänpaahdin oli pelottava eikä koira uskaltanut syödä aamuruokaansa loppuun... Huoh. Baby steps..

Läpimurto tapahtui viime yönä :) Eilen illalla pyysin Nitaa menemään makkariin omaan petiinsä, annoin namin ja kävin pedin eteen istumaan. En päästänyt Nitaa pois pedistä 15min, vaan pyysin sitä rentoutumaan siinä. Tämä meni ihan hyvin, Nita kävi oma-aloitteisesti pedille makaamaan muutamaksi minuutiksi ja nousi sitten hetkeksi katsomaan ikkunalle päin. Tippuva lumi pelottaa vieläkin. En painostanut Nitaa enempää vaan nousin ylös ja käytiin nukkumaan. Nita siirtyi heti olohuoneeseen. Heräsin kuitenkin aamuviideltä ja huomasin, että Nita nukkui omassa pedissä!! Oli kyllä sellainen riemuvoitto, että herätin Samulinkin keskellä yötä kertoakseni tämän :D Ai, että miten voi pienet asiat ilahduttaa.

Nita nukkui makkarissa omassa pedissä aamuun asti, aamuruuista tosin söi vain 2/3. Pikkuhiljaa :)

Kiitos lukijoille rohkaisevista kommenteista! :) Ne tsemppasivat paljon. Ensimmäinen koira kun on kyseessä niin tällaisissa tilanteissa kaikki apu on tarpeen. Pitää itsekkin osata rauhoittaa itsensä :P

Taisi tulla mörkökausi..

Nyt tyttö koettelee emännän ahdistuskynnystä. Nimittäin mörköaika on saavuttanut Nita, tai ainakin niin epäilisin. Olen kuullut, että monella pennulla tulee mörkökausi, että kaikki pelottaa ja suurin osa alkaa haukkumaan pelottaville asioille. Noh meidän tyttö ei hauku, vaan vetää stressipesäksi.

Lauantaina illalla alkoi armoton läähättäminen ja tärinä. Todennäköisesti säikähti Samulin korottamaa ääntä - pleikkarille, ei Nitalle :) Mutta herran jestas ei koira ole ikinä siihen reagoinut. Nyt toinen läähätti viimeistä päivää.. Nita kuitenkin rauhoittua ja kävi omaan petiinsä syömään luuta nukahtamiseen asti. Ajattelin, että huh se oli siinä. Oireet olivat kuin kertausta uuden vuoden aatosta.
Nita kuitenkin herätti meidät 2.30 yöllä toisella puolella sänkyä läähättämällä ja tärisemällä. Se ei rauhoittunut millään eikä mennyt enää omalle paikallensa. Todettiin, että tippuva lumi metalliräystäälle pitää niin kovaa ääntä, että se on pelästyttänyt toisen. Nita rauhoittui olohuoneessa ja mekin jäätiin sohvalle nukkumaan. Oletin seuraavana aamuna Nitan olevan normaali. Kaikkea muuta :(

Sunnuntaina aamulla Nita oli tosi varovainen ja pelästyi aina tippuvaa lumen ääntä. Se ei edes pyytänyt aamulla ulos, söi kyllä onneksi ruokansa. Se on ottanut omaksi turvalliseksi paikaksi olohuoneesta sohvan edustan, siinä se vietti koko päivän eikä liikkunut juuri minnekkään. Keittiöön saattoi vielä tulla, mutta makuuhuoneeseen ei.. Pyysin pikkuveljeäni läymään, koska tiedän kuinka Nita innostuu siitä. Tämä auttoikin ja Nita tuli iloisena makuuhuoneeseen, mutta ei selkeästi halunnut jäädä sinne. Ei ruvettu missään vaiheessa maanittelemaan sitä. Illalla tuli Karkki ja Lumi-chihu käymään tarkoituksella piristääkseen Nitaa. Päivälenkillä Nita oli ulkona normaali, mutta veti liinat kiinni heti kun käännyttiin tutulle tielle kotiin päin.. Meinasi itku tulla lenkillä kun oma koira ei halua kotiin tulla enkä tiedä mistä se voisi johtua.. Onneksi Lumi-chihu auttoi ja Nita olikin sen kanssa täysin normaali kotona. Tuli oikein kiire syödä luita ja leikkiä kilpaa. Huokaisin jo helpotuksesta, että tyttö palautuu normaaliksi. Nita jäi kuitenkin olohuoneeseen nukkumaan eikä sitä yritettykkään saada makkariin. Jätettiin vain kaikki ovet auki. Noh herättiin taas tismalleen samaan aikaan klo 2.30 kun Nita läähätti taas sängyn vieressä :(

Tänään tyttö on onneksi ollut jo aavituksen pirteämpi ja rohkeampi. Se ei enää kulje häntä kopien välissä kotona ja pelästy joka ääntä, mutta olohuoneessa se pysyy. Nyt sentään luut alkaa maistua ja se jopa haki luita lisää makuuhuoneesta. Ehkä tämä tästä.. Epätoivo on jotenkin ahdistavinta, en keksi mitään syytä mikä olisi voinut järkyttää toista noin paljon. Nita on aika pehmeä, mutta aina toipunut heti säikähdyksestä ja oppinut sietämään ääniä hyvin. Asumme toki kerrostalossa, eihän sitä voi mennä takuuseen onko joku kolistellut rappukäytävässä tai muuta.

Eläinlääkärillekkin soitin, mutta sain vain töykeän ilmoituksen tulla käymään. En näe siinä järkeä, koska Nita on iloinen oma itsensä muualla kuin kotona. Eli turhaan ell toteaa koiran täysin terveeksi ja me maksamme itsemme kipeäksi. Toivottavasti Nita alkaa palautua, omat hermotkin alkaa olla jo riekaleina huolesta :(

Onko teidän pennuilla/koirilla ollut vastaavaa?

Pentuagility 4.kerta, VIHDOIN VIDEOITA!

Hahaa, sainkin kun sain Samulin mukaan videoimaan treenejä! Suurkiitos kullalle :)

Tunti aloitettiin totuttamalla pentuja lankun ääneen kun se putoaa ja nousee. Tämä oli tosi hyvä harjoitus, koska se herätti minut tajuamaan, että herran jumala en ole Nitaa tottuttanut tuollaisiin ääniin ollenkaan! Tottakai Nita on opettu tottumaan bussien, rekkojen ym ääniin mitä kuulee päivittäin. Noh lankun pamahdus alas ja kitinä oli hurjan pelottavaa. Sehän olisi varmasti syönyt pienen nahkan.. :) Jokaisella äänellä tungin vaan äkkiä nakkia nenun eteen, mutta taisi tyttö järkyttyä. Eli harjoitusta vaan. Koitettiin sitten saada koira ottamaan makupala lankun päältä ensin ihan vain astumalla siihen. Sitten vaikeuttamalla asiaa niin, että ohjaaja piti lankkua ylhäällä ja koiran piti yläkropalla "hypätä" siihen saadakseen makupalan ja samalla opettaja laski lankkua alas. Näin koira tottuu siihen, että lankku liikkuu kropan alla. Nita otti tämän ihan hyvin, vähän se liike jännitti, mutta ei sen kummempia. Saatiin hyviä vinkkejä kotiharjoitteluun, totuttaa esimerkiksi miltä kuulostaa kun kirjaa pudotetaan maahan ym. :)

Aloitettiin radan harjoittelu muistelemalla minkälainen rengas oli. Siihen muutama toisto, jotka ovat alla olevalla videolla. Otettiin myös toisto putkea ja sekä aita + putki. Meni tosi hyvin! :) Rengas on tosiaan vaikea Nitalle, aluksi se ei hahmottanut läpi menemistä :D Pikku hiljaa täytyy häivyttää tuo palkan heittäminen läpi, koska se ei onnistu radalla. 

Tauon jälkeen otettiin muutama kerta kokonaista rataa. Ratapiirroksen näette videolta, joten säästän teidät paint-taiteiluilta :P Olin todella positiivisesti yllättynyt Nitan motivaatiosta, sitä oli helppo ohjailla. Tästä on hyvä lähteä harjoittelemaan irrottautumista. Ratahan tuossa oli helppo sekä koiralle, että ohjaajalle.

Miltäs meno teidän mielestä näyttää? :)

Ensi kerralla onkin viimeinen kerta pentuagilityssä. Saatiin ohjeet jatkoa varten mikäli haluamme tätä lajia harrastaa. Opettaja suositteli Agilityn alkeet -kurssin käymistä vuoden ikäisenä, jossa opettellaan kaikki esteet sis. kontaktit. Tämän jälkeen jatkokurssille, josta sitten jatkuvaa ryhmään. Ennen kun Nita täyttää vuoden (toukokuussa) harjoittelemme itsenäisesti lähettämistä, ohjausta, kiertämistä, otamme yksityistunteja max kerran kuussa (aikas hinnakkaita ovat!).

Sain jo vision pussin harjoittelemista kotona tuolin ja lakanan kanssa ;) 

Aktiivisuutta lukijat..

Nyt rakkaat lukijat vähän aktiivisuutta peliin.. Blogilla on 26 lukijaa + anonyymit, joista kolme kommentoi aktiivisesti. Mihin loput ovat hävinneet?

Toivoisin hieman aktiivisempaa toimintaa, jos ei jaksa kommentoida tai ei ole kommentoitavaa, klikkaa toimintonappuloita pikapalautteeksi. Ettei menisi tämä blogin kirjoittelu aivan itseäni varten.

Pienikin ele ja palaute auttaa minua panostamaan blogiin :) Kiitos ja kuitti!

Tallilla

Sunnuntaina käytiin Nitan ja Samulin kanssa tallilla. Ai, että Nita nautti! :) Se sai rauhassa temmeltää tallikoira Viivin kanssa. Oli hauska nähdä Nitan vihdoinkin painivan, yleensä sen leikkitapa on juosta niin kovaa kun jaloista pääsee ja tehdä yllätyskäännöksiä sekä hyökkäyksiä. Viivi paini Nitan kanssa tosi nätisti eikä leikit menneet kummallakaan rajuiksi.

Leikkimisen jälkeen lähdettiin ensimmäistä kertaa maastoon Nitan kanssa. Samuli oli onneksi mukana, muuten ei olisi tullut lähdettyä. Kuljettiin ensin tietä pitkin metsätielle, siellä sitten päästettiin Nita vapaaksi. Samuli vahti Nitan menemisiä ja itse yritin keskittyä sekä hevoseen että koiraan. Aluksi Nita kulki Samulin luona muutamaa metriä pois päin lukuunottamatta. Kuljin itse hevosen kanssa edessä. Pikku hiljaa Nita uskaltui mun ja hevosen matkaan huudeltuani sitä rohkaisevasti. Noh ihan heti ei Nitalla välähtänyt vaan se kulki ihan hevosen takana. Siinä sai sitten huudella pois sieltä. Asia helpottui kun muistin pyytää "vierelle" -käskyllä, kappas kummaa koira tuli hevosen vierelle :D Kehuin aina kovasti joka kerta kun Nita oli hevosen vierellä tai viistosti edessä. Takaisin tallille mentäessä jopa ravasin hevosella muutaman sata metriä, että Nita juoksi rennosti hevosen vasemmalla puolella ja välillä aavistuksen edellä. Ihan super! Kyllä siitä vielä ehta tallikoira tulee ;)

Ei hyvää päivää ilman jotain huonoakin. Olimme juuri lähdössä, Nita leikki pihalla, Samuli siivosi tallia ja olin itse viemässä hevosta takaisin tarhaan. Kerkesin tarhan portin sulkemaan niin yksi porukan hevosista tuli portille ja alkoi potkimaan taluttamaani hevosta.. Noh siinähän itse olin välissä ja vastaanotin itsekkin osuman jalkaan. Karjaisin hyvin eläimellisesti hevoset erilleen ja juoksin itse välistä pois. Siinä rytäkässä joku hevosista meni portista läpi ja loput perässä... Yhden hevosista sain jätettyä tarhaan ja hypin sitä pidätellen yhdellä jalalla. Samuli tuli tallista kiireen vilkkaan ja nappasi hieman hämmentyneen Nitan syliinsä ja heivasi äkkiä autoon - ei muuta kuin hevosia metsästämään.. Tallinomistajat olivat kotona ja Samuli sai pysäytettyä hevoset pihalle -kaikki hyvin loppu hyvin. Pahemmin olisi voinut käydä. Oma jalka selvisi vain kovalla kolauksella ja Nitakin täysin ehjänä, pikkuinen tosin vähän hämmentyneenä :D

Pentuagility 3.kerta

Tällä kertaa harjoiteltiin tutuilla esteillä ohjausta, radan osia ja kokonaista rataa.

Ohjauksen harjoitteleminen aloitettiin valssilla. Kokeiltiin kukin yksinään koiran kanssa ohjaamalla koiranpuoleisella kädellä eteenpäin, käännyttiin vastatusten vauhdissa koiran kanssa ja vaihdettiin tulosuuntaan eteneminen. Kun koira vaihtoi suuntaa niin palkattiin heti koiran puoleisella kädellä. Nita tajusi jujun todella nopeasti ja harjoiteltiinkin jo heti reippaalla hölkkävauhdilla. 

Toinen ohjaus oli nimeltään vissiin takaaleikkaus, korjaatkaa jos olen väärässä :D Koiraa pyydettiin istumaan ja odottamaan, otettiin kaksi askelta sivulle, kaksi isoa askelta taakse ja reippaat kolme askelta taas sivulle koiran toiselle puolelle. Heti kun koiran katse kääntyi toiselle puolelle niin palkattiin. Tämänkin Nita tajusi nopeasti ja sain itse hyvän vinkin etten tee ympyrää Nitan ympäri vaan nimenomaan laatikkomaisesti. Muuten Nita ennakoi helposti mihin suuntaan lähden. Tällä tekniikalla opetettiin koira "vaihtamaan puolta".

Kertauksen vuoksi otettiin vuoron perään putkea. Tällä kertaa koirat olivat treenialueella odotteluaitauksen sijaan. Nita alkoi hermostumaan todella paljon ja itsellä alkoi hermot olla kireänä sen vuoksi. Muiden putkeen juokseminen ja sieltä rymistely kiihdytti Nitaa kovasti ja alkoi armoton vinkuminen. Kun oma vuoro tuli, ei Nitaa kiinnostanut nakit eikä lelu. Onneksi ilmeisesti itse esteet ja se tekeminen toimii palkkana jo niin hyvin, että Nita lähti jo kerta heitolla juoksemaan putkeen ja otti hyvin lelun palkaksi sieltä tullessaan. Tämän jälkeen mentiin suosiolla odotteluaitaukseen hieman rauhoittumaan.

Ihana piirros :D Punainen on Nita ja haalea viiva olen minä ohjaamassa.

Aloitettiin harjoittelemaan rataa pätkissä. Tämä oli ensimmäinen kerta kun yhdistettiin edes kaksi estettä toisiinsa. Ensin harjoiteltiin kuvasta vasemmalta kahta ensimmäistä aitaa (ristikot, n. 10cm) + putki. Putken jälkeen heti palkka. Tarkoituksena oli tuo siirtymä aidoilta valsata putkelle. Itselläni meni ehkä oikeat valsaustekniikat käytännössä sekaisin, mutta pääasia että onnistumisia saatiin. Nita toimi hyvin myös irtona! Tosin koirat olivat odotteluaitauksessa :) Istutin Nitan aitojen eteen ja kiersin itse putken lähettyville. Lähetin Nitan matkaan ja ohjasin oikealla kädellä Nitan esteiden jälkeen putkeen. Heti kerralla onnistui!! Toinen toisto vielä ja tauolle.

Seuraavaksi harjoiteltiin yksi toisto lopussa olevilla kahdella aidalla. Eli näytettiin namikuppi ja lähetys. Tässä oli tarkoituksena takaleikata palkkauspaikalle. Siirryttiin heti yhdistämään putki + kaksi aitaa. Itselle tuli virheitä kädellä ohjaamisen kanssa. Ohjasin helposti putken jälkeen vasemmalla kädellä kun olisi pitänyt ohjata oikealla, koiran puoleisella kädellä. Kerran Nita taisi mennä ohi esteestä, mutta onneksi sain nopeasti korjattua tilanteen. 

Vielä tunnin lopuksi saatiin kaikki yksi mahdollisuus suorittaa rata kokonaisuudessa piirroksen mukaisesti. Kieltämättä adrealiini nousi! :D Kaikki meni ihan nappiin!! No ei ihan, sain huomautuksen, että palkkasin lopussa oikealla kädellä enkä vasemmalla, joka olisi ollut koiranpuoleinen. Tämä virhe tulee jotenkin niin syvästä alitajunnasta että.. Se meillä on ollutkin ongelma, Nita alkaa edistää, koska olen palkannut vastakkaisella kädellä. Olen oikeakätinen ja koira on vasemmassa kädessä niin tuntuu loogiselta palkata oikealla kun vasemmassa kädessä on hihna.. Noo pikku hiljaa :)

Koitan saada ensi kerraksi Samulin kuvaamaan kurssille.

Kuva Googlesta.

Huudatteko te koiralle esteiden nimet, esim putkeen mentäessä "putki" vai käytättekö muuta sanaa tai ollenkaan mitään? :)

Itse taisin välillä huutaa "putki" ja välillä "mene vaan"..