4.12.2012

Kuulumisia lumen keskeltä

Pahoitteluni tästä viikon hiljaiselosta, olen itselleni saanut mukavan keuhkoputkentulehduksen, joten Nitan kanssa tekemiset ovat olleet vähäisiä. Samuli enemmän keskittynyt sen kanssa touhuumiseen, että olen saanut levättyä :)

Helsingissä tuli oikein urakalla lunta, en voi olla muuta kuin tyytyväinen! Kyllä sitä vettä ja pimeää sai kestää turhankin kauan. Kohta on jo Joulu.. Jipii :) Sisäinen lapsi asustaa vielä aikuisessakin..

Nita on ollut aivan innoissaan lumesa. Se jaksaisi loputtomiin napata lentäviä lumipalloja, pieni on ihan innoissaan ja sen riemua on mukava katsoa :) Käytiin tuossa yksi päivä kunnon metsässä kävelemässä, meillä nämä ihan lähimmät ovat aika pieniä. Alla on muutama täysin muokkaamaton video kyseisestä reissusta. En omista videokameraa, joten nuo on kuvattu vanhalla Olympus-pokkarikamerallani. Laatu on myös sen mukaista. En viitsinyt järkkäriä ottaa lumisateeseen (eikä siinä ole videokuvausta). Varjelen sitä kovasti :D


Muuten Nita on käyttäytynyt todella hyvin lähiaikoina. Ei olla tosiaan nyt "treenattu" ohituksia tai muuta, mutta tyttö on ollut loistava! Toisten koirien ohitukset ovat toimineet hyvin, Nita katsoo vielä aika intenssiivisesti ja innokkaasti, mutta olen hieman muistuttanut hihnalla ja sanonut tomerasti "Ei mene". Tämä on toiminut paremmin kuin hyvin ja Nita on malttanut pysyä vierellä rauhassa ohituksen ajan. Myöskin vapaana oleminen ja kytkettävyys on parantunut. "Odota"-käsky on toiminut ja Nita odottaa rauhassa (ainakin osan kerroista :D ) ja saan kytkettyä hyvin kiinni ilman ihmeellisiä kommerverkkejä. Näin ollen luoksetuleminen "tänne"-käskyllä on vahvistunut, kun Nita ei yhdistä sitä enää hihnaan kytkemiseen. Olen hyvin tyytyväinen tässä yskimisen lomassa :D
Yksi kömmähdys kävi eilen. Samuli oli viemässä Nitaa ulos, he olivat nähneet toisen koiran ja Nita oli jäänyt jäpittämään paikallensa. Ei siis yrittänyt singota koiran luokse. Samuli oli yrittänyt jatkaa matkaa normaaliin taoaan, mutta Nita-tyttö päätti sukeltaa pannastaan pois! Colliella kun on kuuluisan suippo pää, joka mahdollistaa Hudinimaisen pakenemisen pannasta. Noh Nita sitten hurmioituneena juoksi koiran luokse... Samuli kävi sen sieltä hakemassa torujen kera..

Pannasta puheen ollen, nyt on Nitallakin hieno heijastinpanta! Käytiin tosiaan ostamassa Hurtan lifeguard panta pinkkinä ja Hurtan outdoor heijastintalutin pinkkinä (vähän tummempi ehkä). Kovasti Samuli sanoi, ettei hihnan kanssa kävele ovesta ulos, pannan kanssa voisi vielä. Kappas kummaa joka päivä noilla varusteilla menty ;)
Täytyy kuvia ottaa myöhemmin. On tyttö nyt hieno! Eikä lainkaan hemmoteltu ;)

2 kommenttia:

  1. Mä en tajua mikä siinä varusteiden ostamisessa koirille on niin kivaa :D Siis itse teen sitä myös, täytyyhän sitä nyt olla eri panta metsälenkille ja citykävelyille ja näyttelyihin ja vapaana juoksuttamiseen ja kuvaamiseen ja ja ja ja...

    Siitä tulee kyllä hyvä mieli kun koira onnistuu hyvin jossain mikä ei ihan 100% varmuudella aina onnistu :)

    Hyvää itsenäisyyspäivää sinnepäin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on jännä juttu, ratsastuksessakin on monesti ilmenevää varusteratsastamista.. Tässä vähän sama juttu, pantaahan pitää olla jokaiseen tilaisuuteen erilainen.. :D

      Mukavaa itsenäisyyspäivää myös sinne!

      Poista