Kesän kohokohta, perjantain jälkeen alkaa oma kesäloma! :) Kyllä sitä on taas odotettu kovasti.
Ensi viikolla alkaa myös ohjatut treenit taas, joten saadaan viikkorutiinia takaisin. Muuten ollaan varmaan mökkeilemässä ym.
Nita on alkanut taas syömään paremmin. Mikä helpotus :) Varmaankin ilmojen viileminen on auttanut tässsä. Olen yrittänyt myös silmät sikkurassa panostaa enemmän aamulenkkiin. Lenkki on edelleenkin päivän lyhyin oman aamu-unisuuden ja aikataulujen vuoksi, mutta olen lenkin yhteydessä heitellyt paljon palloa tai keppiä. Nita on ollut aivan innoissaan ja puhkunut energiaa aamulla. Pallo on ollut must :)
Muutamia kertoja ollaan iltatokoiltu lisää. Olen alkanut rakentaa seuruuta tiiviimäksi ja helpottamalla sitä suuresti. Saatiin viimeksi todella tiiviit ja innokkaat muutaman askeleen seuruut! Siitä on hyvä lähteä :) Myöskin perusasento oli harvinaisen innokas ja tiivis. Täytyy varmaan kaivaa laatikko leikki taas esille ja harjoitella tuota takapään käyttöä. Ei tekisi huonoa ollenkaan :)
Yhden iltatreenin yhteydessä huomasin, että taitaa Nitan puhina olla ainakin osaksi mörköilyä. Olimme viereisellä nurmikkoniityllä sellaisessa "solassa" kaikessa rauhassa. Pusikoiden ja puiden toisella puolella meni kävelytiellä ihmisiä, jotka juttelivat keskenään aivan normaalisti. Aivan normaali tilanne, jota on tullut vastaan ennenkin samassa paikkaa.
Noh Nita alkoi häntä koipien välissä puhista, vinkua ja haukkua. Se vaelsi hyvin hermostuneena ympäriinsä. Aluksi en meinannut saada minkäänlaista kontaktia siihen. Onneksi neidillä oli ruokahalu sen verran suuri, että sain sen perusasentoon ja hinkkasimme siitä maahan-ylös-maahan-ylös niin kauan aikaa kunnes Nita lopetti vinkumisen ja tuhahtelun.
Samanlainen efekti kävi Purina-areenalla treeneissä, hallin takaa kuului ääniä ja kerkesimme säikähtää, että joku tulee takaovesta (josta ei saa kulkea) ja itselläni on koira irti. Olimme molemmat Samulin kanssa varautuneita, joka tietysti heijastui Nitaan heti. Siinäkin ratkaisu oli jonkun helpon tehtävän suorittaminen ja Nita hiljeni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti