Blogi on kärsinyt aikamoisesta hiljaisuudesta - pahoittelut siitä. En ole itse suinkaan lomaillut vaan koiruli.
Nita on nyt tosiaan viettänyt treenilomaa, joka jatkuu varmaankin vielä tämän viikon. On tehnyt pikkuiselle ihan hyvää ottaa rennosti, tosin nyt alkaa huomaamaan kerääntyneen energian. Ensi viikolla olisi tarkoitus palailla agilityn ja rally-tokon pariin. Ohjatut agilitytunnit alkavat taas kuunvaihteessa kuten tokokin.
Nitan kanssa ollaan vaan löhöilty, koirapuistoiltu ja mökkeilty - kävi Samuli tuijottamassa futismatsiakin Nitan kanssa :)
Meille kotiutui taas tuttu mörkövaihe. Nita puhisee kotona suhteellisen paljon ihan normaaleille ja tutuille äänille. Ei välttämättä itse edes kuulla mitään. Monesti puhinan ja haukahtelemisen laukaisee ääni rapusta tai sitten ulkoa kun parvekkeen ovi on auki - ja siis ihan normaaleja bussin/moottoripyörän ääni, lapsien nauru, kovaääninen puhe. Huhhuh taas. En oikeen tiedä pitäisikö siinä tilanteessa kieltää haukahtelusta vai olla tekemättä mitään. Kerrostalossa kun asutaan niin haukahteleminen ei olisi kovin toivottavaa.
Nitan myöskin syö huonosti. Ensin se alkoi keksimään ongelmaa aamuruokaa kohtaan. Ei vain syönyt. Ei tullut enää keittiöön kun kuuli rapistelua tai huutelua. Ei edes käynyt nuuhkaisemassa lihaa. Ajattelin ensin sen johtuvan helteistä, joita oli kesäkuun lopussa. Nita söi kuitenkin hyvin illalla. Nyt kuitenkin Nita jättelee myös iltaruokia syömättä ja syö miten sattuu. Mökillä se ei syönyt lihaa ollenkaan ja sain nappulat väkisin syötettyä kädestä. Tuntuu, että ruokahalu pitää herättää. Kun se syö muutaman nappulan suuhun tungettuna, se syö mielellään loputkin - kädestä.
Toissapäivänä Nita ei syönyt mitään. Jos herkkuja antaa ni ne kyllä menevät (kokeiltu vaan maistuuko mikään). Eilen se söi sekä aamuruuan tunnin juoksentelun jälkeen sekä iltaruuan. Ei kuitenkaan samalla "intohimolla" kuin ennen. Tänään aamulla taas ei ollenkaan..
Onko muilla vastaavaa ilmiötä?
Johtuisiko vaan lämmöstä vai mikä voisi olla. Muuten koira on täysin normaali ja pirteä oma itsensä.
Käyttekö aamulla lenkillä ennen vai jälkeen aamuruuan?
VastaaPoistaMeillä Maire (nahka myöskin) yhdessä vaiheessa jätti välillä syömättä tai söi huonosti, jos ei tehty kunnon lenkkiä ennen aamuruokaa.
Toisaalta varmaan juuri kuumuuskin voi vaikuttaa ruokahaluun.
Käydään lenkillä ennen aamuruokaa. Lenkki on kotona arkiaamuina noin 15-20min käppäily, joka ennen ainakin aamuksi riittänyt. Pidemmät lenkit myöhemmin.
PoistaEi myöskään mökillä ruokamaistunut kunnolla illallakaan vaikka oli ulkona ollut koko päivän :/
Täytyy seurailla olisiko tuolla lenkillä vaikutussta aamuisin.
Joo siis koko kesän on ollut ajoittaista syömättömyyttä etenkin Onnilla välillä jopa Arvollakin joka muuten on ahne et en pitäis asiaa kovin ihmeellisenä. Kyl se taas siitä muuttuu.
PoistaJa toi puhina ei välltämättä ole mitään mörkövaihetta (voi toki myös olla) mut meil Helmi vahtii eniten ja reagoi hakuumalla tai puhinalla ohikulkijoihin ja joihinkin ääniin kuten lapsiin. Helmi on käyttänyt haukunestopantaa ihan pienestä asti yksin ollessaa koska se vaan nyt haukkuu jos sitä huvittaa. Asuttiin kaupungissakin eikä ongelmia sit ollut kun käytti pantaa. Ilman pantaa se haukkuu edelleen eli mitään pitkän ajan ratkaisua se ei antanut muuten kuin käyttämällä härveliä aina kun tarvis. Helmin Voitto veli taas ei vahdi yhtään ja kaikki muut siltä väliltä eli kyl nää ainakin reagoi jos niiden reviirillä äännellään tai kuljetaan ;O) Siis vaik nää olis ite sisällä.
Ookei no hyvä tietää, että todennäköisesti ilmiö on vain kesästä johtuvaa :) Koitetaan antaa ruokaa kerran päivässä, nyt menee kovasti lihaa ja nappulaa hukkaan..
PoistaPuhina ja haukahteleminen on tosiaan sisällä eri äänille, mutta ulkona reagoi muuten. On säikkympi ja herkempi sekä samalla välillä ihan kusipää suoraan sanottuna. Vetelee liinoja kiinni, syöksyy sinnikkäästi vetämään jonnekkin ym.. Yks päivä hiekkakentällä ajeltiin pikkusähköautolla (kauko-ohjattava) - Nita tuijotti sitä eikä halunnut kulkea kentän ohi. Ei ollut häntä koipien välissä, mutta liinat kiinni ja halusi vain poistua paikalta eri suuntaan.
En usko, että olis vahtimista kotona, voi olla totta kai sitäkin, mutta käytös on muutenkin niin erilaista nyt..
Nitan käytöshän kuulostaa ihan koiralta :D Eikä koira ole kusipää tai V:mäinen vaan sen käytöksen takana on joku asia. Pelko, epävarmuus, halu kokeilla (mikä kuuluu musta tähän ikään) tms. Ja melkein sama mitä ite noissa tilanteissa tekee kunhan tekee sen ennen kun koira ehtii tajuata et omistaja on melko pihalla. Koska sillon koiran kannattaa kokeilla uudelleen... Ja noita ihmetyttäviä asioita kannattaa katella rauhassa ihan vaik paikallaan kunnes sen koiran käytös muuttuu hetkeksikin uteliaammaksi. Ja siin voi tietty mennä aikaa... Mut ihan kiusallaan se ei kyl mitään tempauksia tee. Se vaan ehtii ennen sua reagoimaan johonkin mikä joskus varmaan tuntuu siltä ettei se joku ole yhtään mikään.... Jatka vaan määrätietoisena olemista niin se oppii et mitä tahansa se tekee niin sulla ei mene pasmat sekaisin eli se voi luottaa sun reaktioon vaikka ei aina omaansa voiskaan.
VastaaPoistaJoo koirahan se on, mutta kyllä sekin osaa kusettaa linssiin :) Sen verran omaa koiraa tunnen. Totta kai, jos se on epävarma tilanteesta niin se reagoi tavalla kun reagoi, mutta on niitä tapauksia, että juuri vedetään liinoja kiinni kun ei päästykkään haistelemaan joka puskaa eikä haluta jatkaa matkaa ennen kuin puska on haisteltu - silloin se kyllä ihan vaan yrittää saada tahtoansa läpi :)
PoistaTietysti pelottavat asian mennään hissukseen ohi, mutta siitä mennään ennemmin tai myöhemmin eikä anneta koiralle periksi asiassa - silloinhan juuri osoittaisin koiralle, että kyllä siellä jotain pelottavaa on, jonka vuoksi sinne ei kannattaisi mennä. Tietysti rauhassa ja aina kehuen kun koira lähestyy oma-aloitteisesti pelottavaa kohdetta.
Ikäänhän tuo kuuluu, mutta en halua antaa tässä vaiheessa tuumaakaan periksi, jos tilanne on selätettävissä - ettei tuloksena ole ulkona vetävä koira, joka menee minne haluaa ja vahtii sisällä (etenkin kun asutoon kerostalossa ja vielä vuokralla) :)
Joo sitähän mäkin sanoin et jatkat vaan määrätietoisesti eli ei toki periks anneta. Mut noh colliella on aika paljon tempauksia mitkä ei mee ihan järjen mukaan aina ja niitä oppii lukemaan vaan kokemuksen kautta. Jännittävää kohdetta tutustuttaessa mä käytän ylensä samaa metodia kun luonnetestissä kelkalla. Eli itse vaan seison kohti pelotetta ja koira lähestyy sitä omin jaloin ilman apuja mahdollisimman pitkää ja ne mahdolliset avut annetaan pikku hiljaa niin et se koira tavallaan selvis siitä asiasta saappaat jalassa. Ei houkuutelua tai kehuja ennen kun ne kehuti ihan lopussa. Tosin tää toimii vaan jos se koira toisaan on toimintakykyinen ja rohkea mut senhän jokainen ehkä oppii aikanaan vuosien kuluessa mikä se koira on :O)
VastaaPoista